Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
ELÄKÖÖN SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE 106 VUOTTA!
Punalipun toimituskunta tervehtii Suomen Kommunistisen Puolueen perustamisen 106:ntena vuosipäivänä, tänään 29. elokuuta 2024, kansainvälistä proletariaattia ja maailman kansoja niiden väsymättömässä taistelussa proletaarisen maailmanvallankumouksen tekemiseksi sekä muodostumassa olevia kommunisteja Suomessa, jotka taistelevat SKP:n rekonstituoimiseksi sosialistisen vallankumouksen tekemiseksi kansansodan kautta osana ja palveluksena maailmanvallankumoukselle.
Lausumme syvimmänpunaiset ja hartaimmat kunnianosoituksemme Suomen työväenvallankumouksen ikipunaisille luokkasankareille ja Suomen Kommunistisen Puolueen arvostetuille perustajille ja sen kunnioitetuille marttyyreille.
Vahvistamme ideologisen alistumisemme marxismi-leninismi-maoismille, pääasiassa maoismille, puheenjohtaja Gonzalon universaalisti päteville kontribuutioille. Ikuinen kunnia puheenjohtaja Gonzalolle!
* * *
Suomen vuoden 1918 työväenvallankumous on Suomen luokkataistelun korkein hetki, ja Suomen Kommunistinen Puolue perustettiin sen verellä maksettujen raskaiden opetusten ja voittoisana muovautumassa olleen leninismin perustalle. Perustamislausuntonsa ensi sanoina Puolueemme lausui pysyvän tavoitteensa:
”Suomalainen Kommunistinen Puolue on proletariaatin, palkkatyöväen puolue, joka ajaa yksinomaan työväenluokan asiaa, koettaen nostaa sitä valtaan, hävittääkseen porvarillisen rosvovaltion ja kapitalistisen talousjärjestelmän.”
Tänään revisionistit ovat hylänneet nämä verellä maksetut opetukset ja tekevät pilkkaa Suomen proletariaatin antamista uhreista. He ovat hylänneet taistelun porvariston diktatuurin ja imperialismin hävittämiseksi.
Maoismi varustaa todelliset kommunistit lukuisilla ylivertaisilla teoreettisilla aseilla taistelussa SKP:n perustehtävän toteuttamiseksi, minkä vuoksi tehtävänä tänään on SKP:n rekonstituoiminen maolaisena puolueena. Haluamme viitata kahteen tärkeimpään aseeseen, jotka maoismilla on huotrassaan:
Suuri proletaarinen kulttuurivallankumous, perspektiivissä maoismin mullistavin yksittäinen kontribuutio proletaarisen ideologian aarreaittaan, muoto vallankumouksen jatkamiseksi proletariaatin diktatuurissa vastauksena ennen puheenjohtaja Maoa ratkaisemattomana olleeseen ongelmaan. Suomalaiset revisionistit suhtautuvat parhaimmillaan ”huolettomasti” tai ”välinpitämättömästi” luokkataisteluun sosialismissa, pahimmillaan tukevat kaikkia mädimpiä vastavallankumouksellisia vallankaappauksia proletariaatin diktatuureja vastaan.
Kansansota, välittömästi maoismin mullistavin kontribuutio, proletariaatin sotilaallinen teoria vastauksena Engelsin osoittamaan tarpeeseen kehittää proletariaatin oma sotilaallinen teoria. Kansansota tuo mukanaan strategian vallan valtaamiseksi proletariaatille, meidän tapauksessamme proletariaatin diktatuurille sosialistisessa vallankumouksessa ja sen puolustamiseksi vastavallankumousta vastaan ja kehittämiseksi kulttuurivallankumouksissa. Suomalaiset revisionistit tarjoilevat vain läpimätää parlamenttikretinismiä tai agnostismia kysymykseen vallan valtaamisesta proletariaatille.
Pelkästään näiden kahden huomion avulla nähdään, ketkä ovat Suomen Kommunistisen Puolueen todellisia perillisiä, ja ketkä taas yrittävät vain omista vilpillisistä tarkoitusperistään ryövätä itselleen Puolueemme kunniakkaan historian ja korkean maineen. Lähtemätön häpeä revisionisteille!
Kommunistinen Internationaali on vuonna 1930 lausunut tärkeät sanat analysoidessaan SKP:n taistelukyvyttömyyden syitä taistelussa fasismia vastaan:
”Siitä huolimatta, että Suomen työväenluokka v. 1918 kävi läpi julman kansalaissodan, jonka seurauksena tapahtui hajaannus Suomen vanhassa sosialidemokratiassa ja järjestyi SKP, säilyi kuitenkin kompuolueessa ja sen kanssa yhteydessä olevassa legaalisessa vallankumouksellisessa liikkeessä vahvoja sosialidemokraattisia peruja. Sodan jälkeisen kapitalismin koko toisen vaiheen aikana SKP sensijaan että olisi järjestelmällisesti työskennellyt näiden sosialidemokraattisten perujen poisjuurittamiseksi soveltautui käytännöllisessä toiminnassaan opportunistisesti kapitalismin suhteellisen vakaantumisen oloihin ja sitä vastaaviin porvariston luokkaherruuden laillisiin muotoihin, usein tosiasiassa sovelluttaen Kominternin tuomitsemia sosialidemokratian taktillisia ja organisatoorisia metoodeja ja täten edisti sosialidemokraattisten perintöjen lujittumista Suomen vallankumouksellisessa työväenliikkeessä.”
Ne, jotka tänään selittelevät keskittymistään legaalisiin taistelumuotoihin vetoamalla ”demokraattisiin oloihin”, eivät voisi olla jyrkemmässä ristiriidassa SKP:n omaan kokemukseen perustuvan tien kanssa. Tänään elämme maailmanvallankumouksen strategisessa offensiivissa, jossa on vallankumouksellinen tilanne epätasaisessa kehityksessä kaikkialla maailmassa; toista maailmansotaa seurannut suhteellinen vakautuminen, joka perustui imperialistisen riiston syventämiseen ja laajentamiseen, tipotiessään ja luokkataistelut kärjistyvät myös imperialistisissa maissa; ja porvariston sitoutuminen omaan legaalisuuteensa on tullut viimeksi todistetuksi ”käännytyslain” hyväksymisessä. Ne, jotka kannattavat keskittymistä legaalisuuteen, ovat irrallaan todellisuudesta.
Suomen Kommunistisen Puolueen puolustaminen revisionismilta vaatii lujaa tarttumista puoluetyöhön, revisionismin lietsoman näpertelyn torjumista. Kommunistinen puolue on proletariaatin etujoukko, järjestynyt joukko-osasto, joka pohjaa demokraattiseen sentralismiin, ja ”ennen sodan alkamista se tekee kaiken siihen valmistautumiseksi” (puheenjohtaja Mao), mikä on johtavana ajatuksena myös SKP:n Perustamislausunnossa.
Jokaisen kommunismin kannattajan on tuomittava jyrkästi revisionismi ja palveltava SKP:n rekonstituoimista.
Kuolema revisionismille! Eläköön Suomen Kommunistinen Puolue!
Ikuinen kunnia puheenjohtaja Gonzalolle!
Rekonstituoikaa Suomen Kommunistinen Puolue!
Punalipun toimituskunta
29. elokuuta 2024
