Talouskriisin syvetessä osana imperialismin yleiskriisiä joukkojen tilanne myös Suomessa kurjistuu kurjistumistaan.
Joukkojen luottamus talouteen on jo pitkään ollut alhaista, huolimatta porvariston jatkuvista vakuutteluista, että valonpilkkuja on näkyvissä ja talous on piristymässä aivan pian. Syyskuussa luottamus laski entisestään elokuusta, vaikkakin tulevaisuus nähtiin hieman valoisampana kuin vuosi sitten, jolloin yleisnäkymä oli myöskin synkkä. Ei voida puhua siis mistään suuresta toiveikkuudesta. Kuluttajien luottamus on myös pitkällä aikavälillä tavallista alhaisemmalla tasolla. Tilastokeskuksen luottamustutkimuksen mukaan monet ovat huolissaan erityisesti työttömäksi jäämisestä.
Työttömyys on kasvussa. Työttömien osuus työvoimasta oli elokuussa 7,5 % ja uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 34 200 vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä nousi. Erityisesti työttömien naisten määrä on kasvussa, mikä johtuu siitä, että konkurssit ja irtisanomiset lisääntyvät nyt naisvaltaisilla palvelualoilla.
Konkurssien määrä on kasvanut 76 % vuodesta 2021. Konkursseja on erityisesti palvelualalla. Konkursseja on myös pitkän aikavälin tarkastelussa tavanomaista enemmän rakennusalalla sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa. Suhdanneherkällä rakennusalalla tilanne on ollut huono jo pidempään, ja myös joitakin suurempia yrityksiä on haettu konkurssiin. Konkussien määrän kasvu kertoo siitä, että liikatuotannon kriisi kärjistyy entisestään. Joukkojen ostovoima jatkaa laskuaan riiston kiristyessä ja laajentuessa. Kun kurjistuminen saavuttaa yhä laajemmat joukot, ensimmäisenä säästetään ylimääräisestä, huvituksista, mikä näkyy esimerkiksi ravintola-alalla. Monet joutuvat säästämään myös perustarpeista kuten esimerkiksi ruoasta: Pellervon Taloustutkimuksen mukaan ruoan hinnan kehitys on pysynyt tasaisena tänä vuonna ja ensi vuonna sen odotetaan jälleen kasvavan.
Kurjistumisesta voidaan saada osviittaa myös siitä, että leipäjonojen pituus kasvaa kasvamistaan ja vapaaehtoiset kohtaava yhä nälkäisempiä ihmisiä. Yle kirjoittaa ainakin Tampereella havaitusta ilmiöstä, jossa ihmiset alkavat syödä välittömästi saatuaan ruokakassin, odotettuaan ruokaa useita tunteja. Leipäjonoissa on kaikenlaisia ihmisiä: opiskelijoita, lapsiperheitä, työttömiä, maahanmuuttajia ja vanhuksia. Vapaaehtoiset kertovat, että hiljattain erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Jonoissa on myös paljon ukrainalaisia pakolaisia.
Yhä laajemmat joukot ovat kykenemättömiä maksamaan laskujaan. Opiskelijoiden keskuudessa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että HOAS jakaa tällä hetkellä 900 maksumuistutusta vuokrista kuukausittain. Tämä tarkoittaa, että 5 % HOAS:n asukkaista saa maksumuistutuksen kuukausittain.
Maksuhäiriöiden määrä onkin kasvussa. 360 000 ihmisellä on maksuhäiriö Suomessa, ilmenee heinäkuussa julkaistuista tiedoista. Määrä on kasvanut yli 11 0000:lla vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Danske Bankin kyselyn mukaan moni suomalainen ei usko porvariston väitteisiin siitä, että ahkeralla säästämisellä ja työnteolla voi kohota rikkauksiin. Enemmistö, 39 % pitikin lottovoittoa todennäköisimpänä keinona rikastua.
Edellä mainitut ovat vain joitakin esimerkkejä. Porvaristo on jo pitkään jauhanut, että talous on piristymässä, ja pian vyön kiristäminen loppuu. Silti näemme joukkojen keskuudessa jatkuvasti vain kiihtyvää kurjistumista ja kasvavaa riistoa, samanaikaisesti, kun markkinat läkähtyvät tavaroihin. Ylituotannon kriisin kärjistyminen, uusi pula, lähestyy siis vääjäämättä. Opportunistit syyttävät tilanteesta pääasiassa hallitusta. On toki totta, että hallitus purkaa kriisiä joukkojen niskaan, ja kurjistaa heidän tilannettaan entisestään, mutta samoin teki edellinen ”vasemmistohallitus”, vaikkakin koronapandemian varjolla. Imperialismin yleiskriisi, ja sen osana talouden syklinen kriisi, ”luonnollisena” osana sen toimintaa, syvenee hallituksesta riippumatta, minkä näemme esimerkiksi maailmantalouden kehityksestä.
