Peruskoulu työntää maahanmuuttajalapsia pohjalle – kommentti PISA-tutkimukseen

”Maahanmuuttajista syntyy Suomeen laaja alaluokka”, kiteyttää IL:n toimittaja Lauri Nurmi johtopäätöksensä tuoreesta PISA-tutkimuksesta. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopisto, ja siinä tutkittiin, miten maahanmuuttajatausta vaikutti Suomessa vuonna 2022 oppilaiden suoriutumiseen matematiikan, lukutaidon ja luonnontieteiden osaamista mittaavassa PISA-testissä. Tutkimuksen mukaan selvä ero osaamistasossa kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten välillä näkyy paitsi ulkomailla syntyneissä ensimmäisen polven maahanmuuttajissa, myös Suomessa syntyneissä toisen polven maahanmuuttajissa.

Lenin on kuvannut, että työväenluokan jakaminen alempaan ja ylempään kerrokseen on imperialismin ominaispiirre: ”Imperialismilla on tendenssi vetää työläistenkin keskuudesta esiin etuoikeutettuja ryhmiä ja lohkaista ne erilleen proletariaatin laajasta joukosta.” Hän on opettanut menemään syvimpiin ja laajimpiin joukkoihin leppymättömässä taistelussa opportunismia vastaan, joka on erottamatonta taistelusta imperialismia vastaan.

Ilmiön yksi puoli on luokan sisäisen jaon voimistaminen, mitä imperialismi tarvitsee valtansa pönkittämiseksi opportunismin avulla. Toinen puoli on työvoiman arvon alentaminen, mitä imperialismi tarvitsee voittojensa kasvattamiseksi, minkä tarvetta korostaa entisestään suomalaisen imperialismin ahdas taloudellinen asema.

Moni sorretuista kansakunnista tuleva maahanmuuttaja on tullut Suomeen hankkiakseen paremman elämän lapsilleen. Kenties he ovat kuulleet kehuttavan suomalaista koulujärjestelmääkin ja ehkäpä elävät siinä käsityksessä, että toisin kuin heidän kotimaissaan Suomessa kuka tahansa voisi saada korkean koulutuksen. Tämä unelma törmää karuun todellisuuteen, kun suomalainen koulujärjestelmä tunkee heidän lapsensa yhteiskunnan pohjalle.

Kysymyksellä on siis monessa mielessä merkitystä proletariaatin anti-imperialistisen taistelun kannalta.

Tutkimus nostaa esille selittävät tekijät: ”se, että oppilaalla on maahanmuuttajatausta, ei automaattisesti johda heikkoon osaamiseen PISA-kokeessa, vaan siihen tulee liittyä myös puutteellinen kielitaito ja matala sosioekonominen asema”.

Kielelliset ongelmat eivät yksinkertaisesti ole voineet tulla suomalaisille minään yllätyksenä. Ruotsinsuomalaiset organisoivat Rinkebyssä vuonna 1984 koululakon puolustaakseen lastensa oikeutta suomenkieliseen opetukseen nimenomaan heidän oppimistulostensa vuoksi. Lakko sai runsaasti julkisuutta myös Suomessa ja on osa Suomen historiaa.

Lasten kielitaito on tärkeä kysymys, mutta senkään ratkaiseminen ei vielä riitä poistamaan eriarvoisuutta oppilaiden väliltä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempien suomen kielen taito on paljon rajoitetumpaa kuin heidän lastensa, mikä rajoittaa heidän kykyään tukea lapsiaan kotitehtävissä. Samaa ongelmaa rajallisesta kyvystä tukea lasten koulunkäyntiä tavataan myös yleensä työväenluokassa.

Eriarvoisuuden poistaminen edellyttää tuntuvaa panostamista kielikysymykseen: sekä suomen kielen opetukseen että vieraskieliseen opetukseen. Mutta tämä ei vielä riitä. Jos lapset eivät voi kotoaan saada tarvittavaa tukea, heidän koulunkäyntiään tulisi tukea voimakkaammin kodin ulkopuolelta.

Imperialismi ei tule näitä alkeellisiakaan vaatimuksia huvikseen tyydyttämään. Sillä on pysyvä tarve polkea maahanmuuttajalapsia alas, kuten on ylempänä kuvattu, ja sitä paitsi tällä hetkellä vastaus kaikkiin tällaisiin hankkeisiin on: ”ei ole rahaa”.