Iskulauseen “Uusi demokratia, uusi kotimaa ja sosialismi” alla järjestöt, kuten Kansanvirtaus – Punainen Aurinko, Periódico Mural, Kansan Naistenliike, Kansan Nuorisoliike, Kansan Opiskelijaliike ja Agraarivallankumouksellisten yhteisöjen liitto tapasivat toisen kerran maanlaajuisessa tapaamisessa uuden demokratian puolesta Río Espejossa, Sierra Sur Oaxacan vuorilla, Meksikossa.
Ennen tätä tapaamista järjestettiin työpajoja tulevan tapaamisen työpajojen johtajille, jotta poliittinen, ideologinen ja käytännöllinen linja saatiin lujitettua. Näissä työpajoissa keskusteltiin, opiskeltiin ja suunniteltiin sekä harjoiteltiin jokaisen yhteisön omaa kulttuurillista panosta tapaamiseen. Ensimmäisessä työpajassa keskusteltiin jokaisen yhteisön poliittisesta ja sosiaalisesta kontekstista ja heidän tavoistaan, ja toisessa työpajassa opiskeltiin asiakirja “Kirjallisuuden ja taiteen kysymyksiä käsittelevässä neuvottelukokouksessa Jenanissa pidetyt puheet”, joka käsittelee oikeaoppista ideologista ja poliittista suhtautumista taiteeseen vallankumouksen palveluksessa. Näissä alkutyöpajoissa myös valmistettiin pelejä ja leikkejä, joita lapset ja nuoret voisivat toteuttaa tapaamisen aikana. Kolmannessa alkutyöpajassa valmisteltiin myös puheiden ohjenuorat, ja suunniteltiin leijatyöpajaa. Nämä alkutyöpajat toimivat toveri David Alfaro Siquerosin ohjeiden mukaisesti – ”Ei ole muuta tietä, kuin meidän tiemme” – ja ne alkoivat syyskuussa ja kestivät lokakuuhun asti.
Toinen maanlaajuinen uuden demokratian kollektiivien tapaaminen alkoi marssilla vuorille satojen punaisten lippujen liehuessa eri järjestöjen kantamina. Iskulauseet, kuten “Kun kansa taistelee leivästä, vapaudesta ja maasta, hallitsevat vapisevat rannikolta vuorille” sekä “Pohjoisesta etelään, idästä länteen, me voitamme tämän taistelun hinnalla millä hyvänsä” saivat vuoret raikumaan, ja sai paikalliset vuoriston joukot myös mukaan iloon.
Saavuttaessa Río Espejoon, paikalliset joukot olivat järjestäneet seremonian, jossa kiitettiin äiti maata joka antoi vallankumouksellisille luvan kokoontua vuorille ja käyttää maata hyödyksi uuden demokratian vallankumoukseen. Tämän jälkeen kokoonnuttiin yhteiseen ruokailuun, ja tutustuttiin Emiliano Zapata -kouluun, joka on Río Espejon ainoa koulurakennus ja joka on rakennettu ilman senttiäkään valtion rahaa. Río Espejo sijaitsee syvällä vuorilla vaikeakulkuisten teiden päässä ja vanha valta on hylännyt sen asukkaat. Välillä satunnaiset opportunistipoliitikot eksyvät kylään äänestäjien toivossa, mutta joukot torjuvat heidän almunsa ja ajavat heidät pois. On tärkeä ymmärtää, että vallankumous ja taistelu on kollektiivista työtä, ja tämän työn tarkoitus on palvella kansaa, eritoten lapsia. Tapaaminen antoi suurta kunniaa paikallisille joukoille, ja heidän työlleen lapsien koulutuksen edistämiseksi.
Anahuac-kansan kulttuurissa yhteinen ruokailu pitää sisällään yhdessä syömisen, mutta eritoten se on paikka, jossa jaetaan ideoita, suruja ja murheita ja suunnitellaan tulevaa. Toisen maanlaajuisen uuden demokratian kollektiivien tapaamisen yhteinen ruokailu oli myös kaikkea tätä, ja samalla kokkina toiminut toveri Victoria opetti nuorille, miten ruokaa laitetaan monelle sadalle ihmisille, ja miten “ei olla laiskoja, vaan palvellaan kansaa”.
Kun kaikki oli saatu valmiiksi, alkoi tapaaminen Kansan Nuorison Prikaatin (BJP) esityksellä, jossa laulettiin Kansainvälinen. Tämän jälkeen nähtiin myös Oaxacan alueen topilesien (eräänlaisia kansan itsepuolustusjoukkoja tai kansanmiliisejä Oaxacassa) paraati, jossa annettiin esimerkki varmuudesta ja kurista, joka kansan palvelijoillatäytyy olla. Iskulauseita huudettiin, kuten; “Palvelkaa kansaa kaikella sydämellänne, te vallankumouksen sotilaat”.
Laulu ja tanssi on iso osa Meksikon kansojen kulttuurillista vastarintaa, ja osa kuulluista lauluista oli satiireja, jotka kohdistuivat espanjalaisia kolonisoijia vastaan, hallitusta vastaan, ja keikareita vastaan, jotka alistavat Meksikon kansaa. Sorrettujen kansojen kulttuuri on vallankumouksen ase, joka vastustaa kolonialismia. Kokouksen avajaisseremonian jälkeinen tanssi sai osakseen iloisen vastaanoton kaikilta osallistuneilta tahoilta. Näissä tansseissa esitettiin eri yhteisöjen tansseja, joissa oli mukana sekä lapset ja nuoret, aikuiset, että vanhempi väki. Näissä tansseissa vahvistettiin yhteistä tunnetta siitä, että he ovat kaikki yhdessä taistelemassa vallankumouksen puolesta tulevaisuudessa. Taide kaikissa sen muodoissa ei tule olla vain rikkaille ja heidän museoilleen tuotettua, vaan tulee olla aktiivista työn, elämän ja taistelun ilmaisua kansan hyväksi. Taiteen tulee olla läsnä kaikkialla, sillä kansa on kaikkialla, ja näin uusi kulttuuri voidaan synnyttää.
Tämän jälkeen laulettiin proletaarisia hymnejä, kuten “Nuori kaarti” sekä “Canto al Partido” (Puolueen laulu). Kuultiin myös puheita, joissa kunnioitettiin niitä, jotka olivat antaneet henkensä vallankumouksen puolesta. Kuultiin myös runo “Litigante” joka oli omistetttu toveri tohtori Ernesto Sernas Garcíalle, jonka Meksikon vanha valtio kadotti.
Työpajat uuden kulttuurin, uuden talouden ja uuden politiikan puolesta olivat erityisen tärkeitä tapaamisen kannalta. Näissä työpajoissa eri yhteisöjen jäsenet jaettiin sekoitettuihin ryhmiin, kaikkien toimiessa kansan puolesta.“Metsä” -ryhmä teki muraalin, jossa kunnioitettiin Río Espejon yhteisöä ja taistelua. “Vesi” -ryhmä työskenteli kaiverruksen parissa, kun taas “Tuli” -ryhmä rakensi yhteiskäyttöisiä uuneja Río Espejon yhteisön käyttöön. “Tuuli” -ryhmä koostui lapsista, ja heidän tehtävänään oli rakentaa leijoja, ja samalla he oppivat materiaaleista ja Palestiinan sankarillisesta vastarinnasta. Leijoja rakennettiin kunnioittamaan palestiinalaisia. Samana iltapäivänä ryhmät esittelivät töitään, ja monia julisteita, joissa oli Marxin, Leninin ja puheenjohtaja Maon kasvot, kiinnitettiin seiniin. Vanhemmat leikkivät lastensa kanssa leijoilla, ja “Tuli” -ryhmän rakentamat uunit lämmittivät illalla tapahtuvaa elokuvanäytöstä. Elokuvana näytettiin “Corazón del tiempo” (Ajan sydän) joka kertoo Zapatistojen näkökulmasta yhteiselosta, sekä sosiaalisesta organisoitumisesta, vanhan vallan vastustamisesta ja rakkaudesta vastarintaa kohtaan.
Seuraavana päivänä organisointikomitea antoi ohjeet kollektiivisiin töihin kansan hyväksi, jossa Río Espejon yhteisön aluetta siivottiin ja istutettiin yli 50 hedelmäpuuta asukkaiden tarpeisiin. Topilesit osoittivat suurta tarkkuutta, varmuutta sekä kurinalaisuutta kollektiivisessa työssään, todistaen kolme suurta vallankumouksellista hyvettä: taistele, mobilisoi ja tuota.
Tämän jälkeen osallistujat jakautuivat kahteen suureen ryhmään “Uusi demokratia” ja “Sosialismi” jotka kollektiivisesti opiskelivat asiakirjan “Syventäkäämme rektifikaatiokampanjaa”. Järjestettiin myös silkkipainotyöpaja, joka opetti osallistujille, miten propagandaa ja agitaatiotyötä voidaan edistää esimerkiksi painamisella. Lapsille järjestettiin piñata -työpaja, jossa rakennettiin ensin piñata, jonka jälkeen se väritettiin anti-imperialistisen taistelun ja maatalousvallankumouksen väreillä, jossa lapset saivat leikkiä maaleilla sekä tusseilla.
Kaikkien näiden kahden päivän aikana Kansan Opiskelijaliikkeen toverit myös antoivat lääkinnällistä apua Río Espejon yhteisölle. He antoivat lääkärinlausuntoja, ja tekivät mittauksia sairaille tovereille, näin antaen osaamisensa kansan käyttöön. He myös auttoivat lapsia heidän erilaissa oppimistavoitteissaan.
Tapaamisen toisen päivän poliittisessa osassa Kansanvirtaus – Punainen Aurinko, sekä Kulttuuritutkimuskeskus proletariaatin vallankumouksen tieteen puolesta esittivät keskustelun kaikille osallistujille kahdesta eri teemasta, jotka olivat “Maoismi ja joukkojen organisaatio”, joka esitettiin ensi kerran Kolumbiassa puheenjohtaja Maon 130-vuotissyntymäpäivänä, sekä CCE:n (Kulttuurillinen tutkimuskeskus proletariaatin vallankumouksen tieteen puolesta) esittämä kutsu juhlistaa 105 vuotista Meksikon Kommunistista Puoluetta. Näiden keskustelujen aikana vahvistettiin tarvetta jatkaa agraarivallankumousta ja vahvistaa sen yhteyttä kansalliseen vapautustaisteluun. Puheissa keskusteltiin myös tarpeesta yhteisrintamalle, ja korostettiin kahden keskeisen kriteerin asemaa; 1. periaatteellinen yhtenäisyys sekä 2. yhtenäisyys toiminnassa.
