Hovioikeus tuomitsi 1. heinäkuuta toimittajat Tuomo Pietiläisen ja Laura Halmisen ”turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sellaisen yrityksestä” ns. viestikoekeskusjutussa. Nämä rikosnimikkeet lukeutuvat maanpetosrikoksiin. Pietiläinen tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja Halminen 80 päiväsakkoon. Toimittajien lähiesimiehenä toimineen Kalle Silfverbergin syytteet hylättiin. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi julkaisemattomien juttuluonnosten täyttäneen rikoksen yrityksen tunnusmerkit. Lisäksi hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden päätöksen jutun poistamisesta Helsingin Sanomien verkkosivuilta.
Hovioikeuden mukaan toimittajat olivat paljastaneet tai yrittäneet paljastaa tietoja, jotka olisivat uhanneet Suomen ”kansallista turvallisuutta”. Pietiläinen ja Halminen kirjoittivat vuonna 2017 Helsingin Sanomiin sarjan artikkeleita, joissa käsiteltiin Suomen armeijan Viestikoekeskusta, jolle oltiin antamassa tuolloin valtuuksia seuloa ja avata verkkoviestintää ilman varsinaista rikosepäilyä osana uusia tiedustelulakeja. Juttusarjan ensimmäinen osa julkaistiin, mutta HS:n toimitus keskeytti juttusarjan julkaisemisen kuultuaan ensimmäisestä artikkelista tehdystä rikosilmoituksesta. Toimittajat olivat käyttäneet lähteinä yli kymmenen vuotta vanhoja, korkeimman turvallisuusluokituksen saaneita asiakirjoja, jotka oli vuodettu heille. HS puolusti tietojen julkaisemista vedoten siihen, että viestikoekeskukselle oltiin myöntämässä hyvin laajat valtuudet suorittaa urkintaa, mutta samalla kansalaiset tiesivät siitä hyvin vähän. Tuomion perusteluissa on puolestaan pyritty hämärtämään tämä luomalla kuva, että Pietiläisen ja Halmisen jutun tarkoituksena olisi ollut lähinnä esitellä sitä, että toimittajat olivat saaneet käsiinsä salaisia tietoja. Joka tapauksessa tuomiossa hyvin yksiselitteisesti todetaan, että ”kansallinen turvallisuus” voi painaa enemmän kuin lehdistönvapaus ja kansalaisten oikeus saada tietoa itseään koskevista asioista.
Julkisen sanan neuvoston JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Antti Kokkonen ovat ilmaisseet huolta siitä, että hovioikeuden päätös, joka katsoi myös artikkeliluonnosten laatimisen rangaistavaksi, edistäisi tutkivan journalismin tukahduttamista toimittajien pelätessä tutkia ”kansalliseen turvallisuuteen” liittyviä aiheita. Hyvönen nostaa esille erityisesti Pietiläisen vankeustuomion kovana tuomiona toimittajalle työnsä tekemisestä. Samaa huolta on ilmaissut myös esimerkiksi Yle kommentissaan. HS:n haastattelemat oikeusoppineet puolestaan eivät näe päätöksellä olevan tällaista merkitystä vedoten tuomion perusteluihin, mutta katsovat päätöksen lähettäneen selvän viestin siitä, että ”kansallinen turvallisuus” painaa enemmän kuin sananvapaus.
Tapaus avaa oven lehdistönvapauden kaventamiselle. Se osoittaa jälleen, että elämme sodan aikoja, joina demokraattisia oikeuksia, kuten sananvapautta kavennetaan jatkuvasti ”kansallisen turvallisuuden”, porvarillisen valtion turvallisuuden, nimissä. Porvarillisen valtion repressiokoneistolle annetaan yhä laajempia valtuuksia ilman, että kansalaiset, joiden muka tulisi valvoa ”päätöksentekoa” ja joiden turvallisuutta muka suojellaan, saavat käsiinsä tätä koskevia tietoja.
