Jaamme epävirallisen käännöksen Vallankumouksellisen Opiskelijarintaman (RSF) ja muiden järjestöjen yhteisjulkilausumasta.
SfPD ei ole mitään muuta kuin Surajkund-politiikan ”siistit” ja ”edistykselliset” kasvot!
Paljastakaa TPC:n urbaani ilmentymä!
”Musta taantumus kokoo pimeitä voimia ja pyrkii kaikin voimin yhdistämään ne… Musta taantumus lähtee veriseen rynnäkköön vallankumousta vastaan, se tahtoo saada aikaan hämminkiä riveissämme ja kaivaa hautaa kansan vallankumoukselle,— meidän tehtävämme on asettua taistelujärjestykseen, tehdä kaikilla paikkakunnilla samanaikainen rynnäkkö tsaarin itsevaltiutta vastaan ja pyyhkäistä pois sen muisto ikiajoiksi… Joko kuolema tahi vallankumouksen voitto — sellaisen on oltava vallankumouksellisen tunnuksemme tänään”.
(Stalin, Taantumus yltyy)
Surajkund-politiikka on monitahoinen mekanismi, jonka avulla Intian valtio suunnittelee pyyhkivänsä pois vallankumouksellisen kommunistisen liikkeen Intiasta. Tämä on käynnissä monella rintamalla, joista ideologis-poliittinen rintama sekä sotilaallinen rintama ovat hyvin tärkeitä. Me kaikki tiedämme, että politiikka on kaiken työn elinehto. Toveri Mao oli se, joka vaati, että politiikan tulee komentaa aseita. Hallitseva luokka ja sen edustajat, eli Intian valtio, tietävät tämän erittäin hyvin, ja täten ovat laittaneet peliin kaiken, mitä heillä on heikentääkseen ideologisesti ja poliittisesti vallankumouksellista kommunistista liikettä. Pääkohteena on marxismi-leninismi-maoismi. He haluavat tuhota tämän ideologian. Täten sellaiset alustat kuten Nazariya ovat olleet historiallisesti heidän kohteinaan. Eivätkö myös Iskra ja Pravda olleet kohteena? Mitä tehtiin Kalamille? Eikö People’s March ollut kielletty? Eikö Towards A New Dawn -nettisivu ole joutunut toistuvien kyberhyökkäysten uhriksi? Eikö valtio yrittänyt saada näitä järjestöjä jakautumaan kahtia? Nazariya katsoo itsensä näiden suurten järjestöjen ja julkaisujen perinnön jatkajaksi.
Nazariya seisoo kuin kallio erilaisia hallitsevan luokan hyökkäyksiä vastaan; se tulee luomaan niin suuren materiaalisen voiman, että se tulee tuhoamaan hallitsevan luokan ideologian kokonaisvaltaisesti. Nähdessään tämän horjumattoman määrätietoisuuden Intian valtio salakuljettaa porvarillisia elementtejä laajemman vallankumouksellisen kommunisisen liikkeen sisälle ja ulkoreunoille. Nämä porvarilliset roskakärpäset koettavat korruptoida ja hämmentää yleisesti joukkoja, mutta eritoten kommunististen järjestöjen kaadereita. Yksi näistä imperialistisista ja porvarillisista roskista, joka on noussut esiin sosiaalisessa mediassa suurten maanomistajien ja suurporvareiden pellenä on Opiskelijat Kansandemokratian Puolesta (SfPD). He eivät vain ole edistäneet likvidaationistisia trendejä vallankumouksellisissa järjestöissä, vaan myös aktiivisesti tehneet yhteistyötä valtiollisten voimien kanssa rikkoakseen kommunistiset järjestöt.
Testatakseen onko järjestö vallankumouksellinen vai ei, tarvitsee kysyä, onko järjestö Marxin ja Engelsin kannalla, jotka sanoivat että kommunistit ”…selittävät avoimesti, että heidän päämääränsä voidaan saavuttaa ainoastaan kumoamalla väkivaltaisesti koko tähänastinen yhteiskuntajärjestys”. (Marx, Engels, Kommunistisen puolueen manifesti).
Hyväksyykö järjestö toveri Leninin sanat: “Kysymys ei ole oppositiosta eikä poliittisesta taistelusta yleensä, vaan nimenomaan vallankumouksesta. Vallankumous on sitä, että proletariaatti hävittää hallintokoneiston ja koko valtiokoneiston ja asettaa sen tilalle uuden, joka muodostuu aseellisista työläisistä. Kautsky osoittaa taikauskoista kunnioitusta ministeriöitä kohtaan, mutta miksi niiden tilalle ei voida asettaa esimerkiksi asiantuntijain toimikuntia työläisten ja sotilaiden edustajain täysivaltaisten ja kaikkivaltaisten Neuvostojen yhteyteen?” (Lenin, Valtio ja vallankumous).
Tällaiset kysymykset koettelevat SfPD:n kaltaisia järjestöjä, joka muutama kuukausi sitten otti puheeksi suorittaa oikeustoimia Nazariya -julkaisua vastaan. Kuitenkin, jos he ovat todella vallankumouksellinen järjestö, miksi he ovat kykenemättömiä tarjoamaan vallankumouksellista vaihtoehtoa? Meidän kysymyksemme on yksinkertainen: Miten samaan oikeusjärjestelmään, joka tällä hetkellä harjoittaa riistoa, sortoa, ja kansanmurhaa omaa kansaansa vastaan, nojaaminen tarjoaa kellekkään yksilölle, mukaan lukien valituksen jättäjälle, oikeutta? Miten he alistuvat järjestelmälle, joka on viimeisen analyysin mukaan luokkamme vihollinen? Jos he ymmärtävät, että Intia on puolifeodaalinen ja puolikoloniaalinen yhteiskunta, eivätkö he myös ymmärrä, että oikeusjärjestelmä hallitsevan luokan instituutiona on luonteeltaan sama? Voiko oikeutta odottaa sellaiselta oikeusjärjestelmältä, vai voimmeko totuudenmukaisesti odottaa sen käyttävän potentiaalista valitusta ei vain käynnistääkseen julman hyökkäyksen Nazariya -julkaisua vastaan, vaan myös marxismi-leninismi-maoismin ideologiaa vastaan, sekä muita järjestöjä vastaan, jotka tunnustavat saman ideologian? Onko SfPD niin sotkeutunut ristiretkeensä Nazariyaa vastaan, että sen vaikutukset ovat yhtä kuin yhdentekeviä heille? Onko meneminen valtion tykö, joka on päästänyt valloilleen julman hyökkäyksen sen kansalaisia vastaan, tosiasiallisesti ainoa keino, jonka SfPD keksi? Harkitsivatko he edes muita vaihtoehtoja, vai oliko heidän agendansa päästää valtio valloilleen kohti Nazariyaa ja sitä mukaa myös muita MLM -järjestöjä sekä heidän kannattajiaan vastaan?
Onko SfPD koskaan puhunut Janatana Sarkar [suomentajan huomautus: Kansan hallitus] -joukoista Dandakaranyassa? He myyvät seksuaalisen vapautumisen draamaa ilman, että osallistuvat taisteluun tuhotakseen nykyisen valtiokoneiston, he myyvät pelkästään patriarkaatista vapautumisen unelmia pikkuporvarilliselle kansanosalle sosiaalisessa mediassa. Miksei Janatana Sarkar -joukot, jotka ovat laajamittaisesti adivaseista koottuja, voi olla vaihtoehto valtion vallalle ja sen omille hallinnollisille joukoille? Miksi SfPD pitää suunsa kiinni tästä asiasta? Miksei se organisoi joukkoja Janatana Sarkar -joukkojen puolustamiseksi? Miksi se menee valtionkoneiston luokse, jonka on rakentanut comprador-porvarillinen byrokratia ja suurten maanomistajien hallitseva luokka, eikä tarjoa vallankumouksellista vaihtoehtoa? Itse asiassa, SfPD:n reaktiota (tai sen puutetta) fasistiseen hyökkäykseen, joka kohdistuu demokraattisiin ja vallankumouksellisiin ääniin, tulee kyseenalaistaa vakavasti. Kun RSF ja Virasam ja muut järjestöt julkaisivat julkilausumia toveri Vallikaan kohdistuvasta mielivaltaisesta ja laittomasta tutkinnasta, jota toteutti Maharashtran terrorismin vastainen ryhmä, nämä valtion agentit eivät tunteneet vihaa näitä valtion tekoja kohtaan, ja he vielä koettivat oikeuttaa valtion teot erityisesti toveri Valllikaa vastaan, ja valtion teot Nazariyaa vastaan yleisesti. Valitessaan johdattaa huomiota pois ATS:n epädemokraattisesta ja fasistisesta hyökkäyksestä perustuslaillisia oikeuksia vastaan, mitä ATS toteutti feodaalisilla ja roistomaisilla teoillaan, he tekivät kantansa selväksi: brahmanistisen hindutvafasistisen valtion hyökkäykset ovat oikeutettuja. Vaikkakin he ovat julkaisseet julkilausumia toveri Rejazin laitonta pidätystä (vain muutamia päiviä sitten) vastaan, miksi on niin, etteivät he ole puhuneet mitään (paitsi oikeuttaakseen valtion teot toveri Vallikaa vastaan) toveri Vallikan pelottelusta ja laittomista kuulusteluista, vaikka tämä liittyy samaan tapaukseen, jota vastaan he ovat aiemmin puhuneet? Vaikka he ovat esittäneet saman syytöksen Rejazia vastaan, että hän ”toimii seksuaalisen väkivallan tekijän mahdollistajana”, kuten he ovat esittäneet myös Nazariyaa ja toveri Vallikaa vastaan, mikseivät he ole tehneet julkilausumaa, jossa tuomitaan valtion fasismi? Ohittaessaan asian oikean luonteen, kieltäytymällä yhtyä edes antifasistisiin perusperiaatteisiin, he valitsevat oikeuttaa fasismin.
On tullut selväksi, että ainoa syy miksi SfPD pysyy pinalla on laukaista hyökkäys vallankumouksellista kommunistista liikettä ja sen organisaatioita, jotka ovat sen perinnön edustajia ja tukijoita, vastaan. Tällä tavoin TPC -järjestö [Tritiya Prastuti Committee] perustettiin Jharkhandissa. TPC:n ainoa määränpää on tuhota kommunistisen liikkeen taistelu kansan vapautuksen puolesta, mutta ainakin he ovat avoimia tästä. Entäs SfPD? He ovat vaarallisempia kuin TPC, koska he ovat kuin vihreä käärme vihreässä ruohossa. Näyttää siltä, että SfPD:n määränpää on rikkoa vallankumouksellisten joukkojärjestöjen työ, jota tehdään marxismi-leninismi-maoismin ideologian mukaisesti. Onko heillä mitään muuta tekemistä kuin tämä?
Likvidationismi tulee avuksi tällaisissa järjestöissä. Se on vakavaa porvarillisten ideologioiden tunkeutumista kommunistisiin järjestöihin ja liikkeisiin. Se on kommunistisen puolueen kieltämistä etujoukkona kansoille; itse asiassa, se on suoraan sanottuna kommunistisen puolueen rikkomista.
Materiaalinen pohja tälle trendille on suuri määrä pikkuporvarillisia elementtejä kommunistisessa liikkeessä. Puolikoloniaalisessa ja puolifeodaalisessa yhteiskunnassa, kuten meidän yhteiskuntamme, tällaisen luokan materiaalisuus on korostetumpaa ja täten, tällaisen voiman saapuminen vallankumouksellisen kommunistisen liikkeen sisään ja rajapinnoille on kärkkäämpää täällä. Kommunistisen liikkeen kriisin hetkellä Venäjällä 1908, Sosiaalidemokraattinen puolue teki ratkaisun koskein likvidaatiota. Tätä trendiä selittäen, Lenin sanoi:
”…Likvidaattoruus on tietysti sidottu aatteellisesti luopuruuteen, ohjelmasta ja taktiikasta luopumiseen, opportunismiin…Mutta likvidaattoruus ei ole vain opportunismia. Opportunistit johtavat puoluetta väärälle, porvarilliselle tielle, liberaalisen työväenpolitiikan tielle, mutta he eivät luovu puolueesta, eivät likvidoi sitä. Likvidaattoruus on sellaista opportunismia, joka menee niin pitkälle, että luopuu puolueesta.” (Lenin, Kiistakysymyksiä: Julkinen puolue ja marxilaiset).
Toimien kuin peilikuvana toveri Leninin varoittamalle likvidationismille, SfPD pyytää järjestystemme kaadereita eroamaan, koska emme ole ottaneet kantaa Nazariyaa vastaan seksuaalisen häirinnän tapauksessa. He ovat lähestyneet meidän järjestöjämme sanoakseen, että Nazariya ja RSF, Nazariya ja bsCEM ja niin edelleen tekevät yhteistyötä toistensa kanssa, koska ne ovat kaikki samaa, täten meidän tulisi julkaista julkilausuma koskien seksuaalisen häirinnän tapausta. Tehden näin, he yrittävät epäsuorasti maalittaa, ei pelkästään Nazariyaa, mutta myös meidän järjestöämme, ellemme tee heidän kanssaan yhteistyötä ja julkaise julkilausumaa Nazariyaa vastaan.
Nämä ovat argumentteja, jotka eivät pohjaudu mihinkään ideologiaan tai poliittisiin kysymyksiin, ja ovat pelkästään silkkoja pelottelutaktiikoita, joilla meitä koetetaan uhkailla. SfPD:n lähestymistapa on yksinkertainen, he yrittävät rikkoa ideologisen yhtenäisyyden vallankumouksellisten järjestöjen välillä sanomalla, että jos emme kannata SfPD:n ristiretkeä Nazariyaa vastaan, meidän järjestömme tullaan myös paljastamaan ja kanseloimaan. Ollaksemme selkeitä, nykyisessä brahmanistisen hindutvafasismin ilmapiirissä, jossa vallankumoukselliset organisaatiot kohtaavat vakavaa eristämistä ja hyökkäyksiä, eritoten ne järjestöt, jotka urheasti julistavat marxismi-leninismi-maoismia niitä ohjaavaksi ideologiaksi, on tällaisilla aisoilla uhkailu sama kuin tekisi valtion työtä. Tämä on taktiikka, jota taantumukselliset ovat historiallisesti käyttäneet delegitimoimaan ja demoralisoimaan kommunisteja, aivan kuten SfPD tekee nyt.
Kuitenkin, tämän asian lisäksi on monia muita asioita, jotka haastavat kommunistista liikettä, kuten kysymykset vallankumouksellisten päivittäisestä murhaamisesta ja jatkuvista hyökkäyksistä kansan aktivisteja vastaan kuten ATS:n kuulustelut, NIA:n hyökkäykset, vankilakidutus, puolisotilaallisten joukkojen ja muiden valtion voimien toteuttamat adivasinaisten raiskaukset ja niin edelleen. Miksei SfPD seuraa kaadereitamme näissä asioissa? Miksei SfPD mene ja kysy heiltä olemmeko vai emmekö ole julkaisseet näistä asioista julkilausumia, ja mikä on meidän kantamme niihin? Onko SfPD koskaan yrittänyt lähestyä meitä koskien muita kysymyksiä, jotka piinaavat maatamme, kuten Kashmir, joukkolynkkaukset, kastilaitos, velkaantuminen, työttömyys ja niin edelleen? Lähestyivätkö he meitä koskaan liittyen kysymykseen patriarkaatista RG Karin tapauksen aikaan, tai päivittäisten Keski-Intiassa tapahtuvien adivasinaisten raiskausten kohdalla? Huolimatta siitä, että heidän julkaisussaan he esittävät kantaa, joka on apologeettinen rappeutunutta imperialistista pikkuporvarillista seksuaalikulttuuria kohtaan, yrittikö SfPD edes ottaa aitoa marxismi-leninismi-maoismiin pohjautuvaa kantaa Nazariyan esittämään kantaan? Olemme kaikki tietoisia siitä kannasta, jonka Nazariya on ottanut taistelussa opportunistista postmodernistista pikkuporvarillisuuden osaa vastaan. Keskustelun päätti marxisti-leninisti-maoistinen kanta, jonka otti Nazariya. Tässä koko prosessissa, Nazariya ei ole vain ja ainoastaan rankaissut syytettyä, mutta myös varmistanut, että syytetyn oikaisuprosessi on edennyt. Tämä on toteutettu maolaisen ymmärryksen mukaisesti, jonka mukaan potilaan kuolema vältetään poistamalla syöpä.
Samoin kuin toveri Stalinin näkemykset taantumuksen aikana, me, allekirjoittaneet järjestöt, haluamme vedota kaikkiin todellisiin vallankumouksellisiin järjestöihin ja yksityishenkilöihin; yhdistykää taantumuksen kaikkia sävyjä vastaan.
”…Eivät myöskään vallankumouksen voimat nuku, vaan jatkavat suurta työtään… Sotatila ei ole suinkaan pelästyttänyt proletariaattia, vaan päinvastoin, se on valanut öljyä tuleen ja huonontanut tilannetta vieläkin enemmän. Sillä, joka on kuullut proletaarien lukemattomat taisteluhuudot: „Alas tsaarin hallitus, alas tsaarin Duuma!” ja joka on kuunnellut tarkkaan työväenluokan sydämen sykintää, hänellä ei voi olla epäilystä, etteikö proletariaatin vallankumouksellinen henki vallankumouksen johtajana tule nousemaan yhä korkeammalle.”
(Stalin, Taantumus yltyy)
Allekirjoitukset:
Bhagat Singh Chhatra Ekta Manch (bsCEM), Delhi
Bhagat Singh Students Morcha (BSM), UP
Chhatra Ekta Manch (CEM), Haryana
Delhi General Mazdoor Front (DGMF), Delhi
Majdoor Adhikar Sangathan (MAS), Kundli, Sonipat, Haryana
Manesar General Mazdoor Sangh (MGMS), Manesar, Haryana
Nazariya -lehti, Delhi
Vallankumouksellinen opiskelijarintama (RSF), Länsi-Bengal
Opiskelijat Yhteiskunnan Puolesta (SFS), Panjab
