Ranskassa on käynnissä suuri opiskelijoiden liikehdintä. Pitkin vuotta Ranskan opiskelijat ovat protestoineet koulutukseen kohdistuneita leikkauksia. Syyskuussa alkoi kiivaampi mielenosoitusten aalto, joka vastusti erityisesti opettajien liian pientä määrää, liian suuria luokkakokoja, huonokuntoisia koulurakennuksia yms. Kuun lopussa mielenosoitusten piirissä oli 12% Pariisin lukioista, ja protestit alkoivat levitä muihin osiin Ranskaa, mm. Alpes-Maritimesin ja Varin maakuntiin, Marseillesiin, Lilleen ja Sedaniin. Tässä vaiheessa mielenosoituksia tapahtui jo 400 koululla, joista 40 asetettiin mielenosoittajien toimesta onnistuneesti sulkuun. Opiskelijoiden liikkeeseen yhdistyi 300,000 opettajan ja koulutusalan työntekijän lakko, joka vastusti koulutukseen kohdistuvia leikkauksia.
Lokakuun alussa mielenosoitukset kasvoivat entisestään, ja sisäministeriö ilmoitti 5000 mielenosoittajan tulleen pidätetyksi. Poliisin käyttämistä sortotoimista huolimatta mielenosoitukset jatkuivat sadoissa lukioissa ja korkeakouluissa. Opiskelijat vaativat “lisää rahaa kouluihin, eikä sotaan”. Esim. Lycée Lumièren lukiossa opiskelijat, mukaanlukien Kommunistiset nuoret (Jeunesse communiste) huusivat iskulauseita työläisnuorisoa kurittavaa militarisaatiota vastaan, anti-imperialistisia iskulauseita, sekä iskulauseita keltaliivien tueksi.
Joukkojen taistellessa opportunistinen valevasemmisto kuten LFI ja trotskilaiset ovat kehottaneet mielenosoittajia rauhoittumaan ja hajaantumaan. On nähty myös raukkamaista poliisiväkivaltaa. Eräskin “urhea” poliisi kävi nuoren tytön kimppuun ja iski tämän kasvot raitiovaunupysäkin seinään. Toisessa tapauksessa Châeau l’Epluchen ammattikoulun edessä poliisi murskasi 14-vuotiaan opiskelijan leuan ja hampaat ampumalla tätä kranaatilla lähietäisyydeltä naamaan. 7.10. poliisi ilmotti lopettavansa “väliaikaisesti” kranaattien käytön saatuaan kovaa kritiikkiä tapauksesta, jossa poliisin tainnutuskranaatti räjäytti 15-vuotiaalta pojalta käden irti.
La Cause du Peuple on todennut, että poliisien toiminta riippuu osittain siitä, toimivatko he proletaarisissa vai porvarillisissa naapurustoissa. Parempien alueiden nuorten kapinointi on myöskin oikeutettua, mutta noilla alueilla poliisit käsittelevät mielenosoittajia ystävällisemmin, kun taas proletaariset lähiöt porvarilehti Le Parisienin mukaan “muistuttavat Bagdadia”, jossa kaasukranaatteja ja kiviä lentelee joukkojen ja poliisin kamppaillessa.
Ranskan opetusministeri on nimittänyt kommunisteja ‘ääriliikkeiksi’, joiden väitetään olevan mielenosoitusten ‘lietsojia’. Opetusministeriön mukaan turvallisuuspalvelut ovat jo identifioineet mielenosoituksiin osallistuvia ‘poliittisia aktivisteja’. Todellisuudessa mielenosoitukset nousevat joukkojen kokemasta sorrosta ja kurjuudesta, eikä kommunistien pidättäminen voi niitä pysäyttää. La Cause du Peuple -lehden mukaan taantumus tietää, että esim. Saint-Denisissä protestien onnistuminen liittyy juuri Kommunistisiin nuoriin, jotka sen takia olivat ensimmäisenä poliisin hampaissa.
Kovia yhteenottoja ja taistelevaa protestointia esiintyi esim. Déodat-de-Séveracin lukiolla. Mielenosoittajien ei onnistunut laittaa koulua sulkuun paikalla olleen valtavan poliisijoukon takia, joka johti 4 tuntia kestäneeseen erityisen kiivaaseen taisteluun alueella. Opiskelijat saapuivat koululle aikeissa pystyttää barrikaadeja 7:30 aamulla, mutta paikalla oli tuolloin jo 10 poliisin pakettiautoa. Mielenosoittajat pystyttivät barrikaadeja kadulle ja vastasivat poliisin kaasukranaatteihin ampumalla ilotulitteita, heittämällä kiviä ja sytyttämällä esteitä tuleen estääkseen poliisin hyökkäyksen.
Myöhemmin mielenosoittajat ottivat valokuvan banderollin kanssa, jossa kunnioitettiin 2024 murhattua Intian Kommunistisen Puolueen (Maolaisen) pääsihteeriä toveri Basavarajia. Huutaen “Kansansota kommunismiin asti” ja osoittaen suurta taistelutahtoa opiskelijat pyrkivät vielä palaamaan Déodat-de-Séveracin lukiolle.
Koko kapinan ajan sirppi ja vasara-lippu, vapautuksen lippu, kuten osa nuorista sitä kuvaili, oli eturintamassa.
Mielenosoitukset ovat jatkuneet käytännössä päivittäin. 6.10. Ranskan eri kaupuneissa osoitti mieltään 250,000 henkilöä. Kommunistinen nuoriso ilmoitti instagram-tilillään Lyonin mielenosoituksiin osallistuneen 25,000 henkilöä. 8.10. järjestettiin suurmielenosoitus Place de la Bastillella. Opiskelijoiden liike on kansainvälinen ja opiskelijamielenosoituksia on käynnissä myös muissa maissa pitkin Eurooppaa, esim. Belgiassa, Italiassa ja Albaniassa. Myös Euroopan ulkopuolella esim. Intiassa on käynnissä suuri opiskelijoiden protestiliike. Nuoriso taistelee ja etsii suuntaa, etsii ulospääsyä nykyisestä täysin mädästä järjestelmästä. Nuorison taistelu on oikeutettua taistelua tulevaisuudesta. Tukeakseen tätä taistelua myös Anti-imperialistinen liitto – Ranska kutsuu kansainväliseen solidaarisuuskampanjaan Ranskan kapinoivan nuorison tueksi, kehottaen joukkoja muissa maissa “järjestämään toimia Ranskan kapinan puolesta, antamaan moraalista ja poliittista tukea kapinallisille, tekemään tunnetuksi ja tuomitsemaan Macronin hallinnon valtavat sortotoimet ja vaatimaan tuon hallituksen eroa, sekä rakentamaan kapinaa omissa maissaan, sillä järjestelmä, joka meidän täytyy kaataa, on globaali.”
Mielenosoitusten painostuksesta Ranskan hallinto on myöntynyt alentamaan polttoaineen hintaa osoittaen, että jos joukot taistelevat, niillä on voimaa muuttaa maailmaa. Opiskelijaliikkeessä ja mielenosoituksissa syntyy ja karaistuu Ranskan uusi nuorten kommunistien sukupolvi, jotka ovat jo osoittaneet rohkeutta ja taistelutahtoa. La Causa du Peuple kehottaakin: “Eteenpäin liikkeenne puolesta, rohkea nuoriso!” “Jos uskallatte taistella, niin uskallatte myös voittaa!”
