Julkaisemme epävirallisen käännöksen Red Heraldin artikkelista koskien Baltian maiden militarisaatiota.
Jenkki-imperialismin pysyessä ainoana hegemonisena valtana maailmassa, on Baltian maista tullut yhä enemmän saksalaisen imperialimin kohde. Alueellisen turvallisuuden valeasussa Saksa on hyödyntämässä Baltian maiden militarisointia rakentaakseen uudelleen omaa sotilaallista ja teollista kapasiteettiaan vaikutusvaltansa laajentamiseksi.
Baltian maat ovat strategisesti tärkeitä EU:lle ja NATO:lle koska ne muodostavat näiden liittoumien koillisen sivustan, ollen Venäjän, ja Liettuan tapauksessa, Valko-Venäjän ja Kaliningradin naapureita. Itämeri on yhä tiukemmin integroitu osaksi NATO:n sotilassuunnitelmia, eritoten Suomen ja Ruotsin liittyessä sotilasliittoon. Baltian satamat, junaradat, vedenalaiset kaapelit, sähköverkko ja ilmatila ovat muuttuneet kriittiseksi militarismin ja talouden infrastruktuuriksi. Alue yhdistää Pohjois-Euroopan Puolaan, Skandinaviaan ja koko laajemman EU:n osaksi satamia Tallinnassa, Riikassa, Ventsipilsissä ja Klaipėdassa. Pohjois-Eurooppa yhdistyy alueeseen myös erilaisten projektien kautta, kuten Rail Baltica ja uudet sähköverkostot.
Yhdysvallat on tästä huolimatta hallitseva sotilaallinen voima Baltian alueella. Saksalainen imperialimi kasvattaa sen sotilaallis-taloudellista roolia, samalla kun Suomi ja Ruotsi omaavat erityisen vahvan taloudellisen vaikutepiirin erityisesti Virossa (Suomen osuus Viron ulkomaisten suorien sijoitusten kannasta vuonna 2023 oli noin 20 % ja Ruotsin 11 %) Ruotsi on erityisen vaikutusvaltainen pankkialalla, samalla kun Suomi on vaikutusvaltainen kaupassa, teollisuudessa, telekommunikaatiossa ja rajat ylittävissä palveluissa.
Baltian maat kehittävät myös voimakkaasti matkailualaa, johon kuuluu erityisiä osa-alueita halvan alkoholin myynnille ja kulutukselle sekä naisten seksuaaliselle hyväksikäytölle. Ne ovat myös tärkeä ulkomaisen työvoiman lähde alueen imperialistisille voimille.
Baltian militarisaatio syventää imperialismille alistumista
Georgian sota, Krimin valtaus ja Donbasin interventio 2014, sekä Venäjän täysmittainen hyökkäys Ukrainaan 2022 nopeuttivat Baltian alueen militarisaatiota. Hyökkäyksestä tuli keskeinen peruste sotilasbudjettien kasvattamiselle, asevoimien laajentamiselle, reservin ja asevelvollisuusjärjestelmän suurentamiselle sekä lisääntyneille panostuksille ammuksiin, tykistöön, ilmatorjuntaan, lennokkeihin, tiedusteluun ja sotilaalliseen infrastruktuuriin. Sota edisti myös siviiliyhteiskunnan militarisoitumista ”kokonaispuolustuksen” kautta; tähän kuuluivat muun muassa valmiusharjoitukset, siviilivastarinnan suunnittelu, hallinnon jatkuvuuden turvaamistoimet, kyberturvallisuusohjelmat sekä siviili-infrastruktuurin liittäminen osaksi sotilaallista logistiikkaa.
Sotamenot Baltian alueella ovat nousseet jyrkästi. Liettua aikoo käyttää 5.38 % sen bkt:sta puolustukseen tänä vuonna, Latvia 4.92 % ja Viro 5.11 %. Kaikki kolme Baltian valtiota ovat osa kaikkein eniten sotilasmenoihin kuluttavia valtioita Euroopassa suhteessa maiden talouteen. Liettuan, Viron ja Latvian odotetaan käyttävän enemmän rahaa ”ydinpuolustukseen” kuin NATO:n määräämä 3.5 % kunkin maan bkt:sta, vaikka tätäkään ei tarvitsisi toteuttaa ennen vuotta 2035.
Armeijan kasvattaminen tuo mukanaan asevelvollisuuden laajentumista, isompia reservejä, rajavyöhykkeiden linnoitustöitä, drooneja, laajennettuja tiedustelutoimia, verkkoliikennetarkkailua, rajoilla suoritettavaa biotunnisteiden keräämistä ja informaation jakamista maiden välillä. Maaliskuussa 2025 kaikki kolme valtiota ilmoittivat vetäytyvänsä Ottawan sopimuksesta, joka toi mukanaan mahdollisuuden käyttää uudelleen henkilömiinoja. Latvian itäisen rajan linnoitussuunnitelma maksoi yksin arviolta 202 miljoonaa euroa.
Baltian maat ovat hankkimassa tykistöä, ammuksia, drooneja, ilmatorjuntajärjestelmiä, panssaroituja ajoneuvoja, ohjuksia ja rannikkotorjuntajärjestelmiä. Ne ovat myös ostaneet suuria määriä Yhdysvaltojen sotilaallista kalustoa. Lokakuussa Viro kasvatti sen yhdysvaltalasen asekaluston kapasiteettia 500 miljoonasta dollarista 4.7 miljardiin dollariin.
Alueen sotilaallinen infrastruktuuri laajenee nopeasti, jotta se voi tukea siirtymää kohti pysyvää eteen sijoitettua läsnäoloa. Liettua johtaa tätä kasvua, sitoen miljardeja strategisiin laitoksiin; tämä kattaa sisäänsä 290 miljoonan euron talouspaketin Rūdninkain sotilaskampukselle ja 240 miljoonaa euroa maksavan Pabradėn harjoitualueen modernisoinnin tukeakseen saksalaisen Litauen prikaatin ja muiden joukkojen pysyvää läsnäoloa alueella. Näiden laajennusten rahoittamiseksi Liettua on hankkinut Pohjoismaiden investointipankilta 400 miljoonan euron luottojärjestelyn ja varannut kymmenen vuoden ajanjaksolle 1,1 miljardia euroa nimenomaan liikkeenrajoittamishankkeisiin. Viro jatkaa sen aggressiivista militarisaation laajentamista käyttäen 23.4 miljoonaa dollaria Reedon sotilastukikohtaan -ensimmäiseen uuteen sotilastukikohtaan koko Viron itsenäisyyden aikana- osana laajempaa monivuotista infrastruktuurisuunnitelmaa, joka tulee maksamaan yli 576 miljoonaa dollaria. Latvia laajenee samaan tapaan, kasvattaen puolustusmenojaan kohti 4 % maan bkt:sta rahoittaakseen kriittisiä rajalinnoitushankkeita ja sotalogistiikkaprojekteja.
NATO on huomattavasti laajentanut sen sotilaallista läsnoloa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Alkuperäinen NATO-asetelma koostui kolmesta monikansallisesta taistelujoukosta, joista jokainen oli noin pataljoonan kokoinen -noin 1 000 sotilasta- joita Virossa oli johtamassa Yhdistynyt Kuningaskunta, Latviassa Kanada ja Liettuassa Saksa. Vuoden 2022 jälkeen NATO hyväksyi skaalata tämän asetelman ylöspäin kohti prikaatia tilanteen vaatiessa. NATO ylläpitää myös jatkuvaa ilmavalvontaa Baltian maiden alueella ja on kehittämässä integroitua ilmatorjuntaverkostoa lentokoneita, ohjuksia ja drooneja vastaan. Se on myös laajentanut monikansallisia harjoituksia, joissa testataan nopeaa vahvistamista, liikekannallepanoa, aluepuolustusta sekä joukkojen siirtämistä alueen halki.
Viro, Latvia ja Liettua ovat myös rakentamassa yhteistä Baltian puolustuslinjaa, joka kattaa sisäänsä juoksuhautoja, bunkkereita, vartiotorneja, panssarintorjuntaesteitä ja valvontajärjestelmiä niiden rajoilla Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.
Tammikuussa 2025, NATO käynnisti Baltic Sentry-operaation. Operaatio käyttää laivastoa, lentokoneita, drooneja, valvontateknologiaa ja sensoreita suojellakseen kriittistä infrastruktuuria. Militarisaatio kattaa nyt maan, ilman ja meren.
Saksalainen imperialismi
Ukrainan sota on osoittanut saksalaisen imperialismin heikkouden sen olleessa kykenemätön puolustamaan asemaansa atomisupervaltaa Venäjää vastaan. Saksalainen imperialismi on edennyt merkittävästi Baltiassa. Sen sotilasmenojen ennustetaan nousevan 162 miljardiin euroon vuonna 2029, kun ne vuonna 2025 olivat 95 miljardia euroa. Uusi tavoite puolustusmenoille on 5 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja Saksa onkin noussut Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan jälkeen suurimmaksi sotilasmenojen käyttäjäksi.
Saksalla on pysyvä sotilaallinen läsnäolo Liettuassa ensimmäistä kertaa natsien miehityksen jälkeen, pitäen alueella noin 1 200 saksalaista sotilasta. Saksa on muokkaamassa sen alkuperäistä noin 1 000 sotilaan NATO taistelujoukkoa Saksan Litauen prikaatiksi, joka on pysyvä panssaroitu prikaati, jonka suunniteltu koko on noin 5 000 sotilasta ja siviilityöntekijää vuoteen 2027 mennessä.
Prikaati kattaa sisäänsä saksalaisia joukkoja, ja liittoutuneiden kontingenttejä eri maista kuten Belgiasta, Tsekeistä, Luxemburgista, Alankomaista ja Norjasta. Saksan omat joukot pysyvät jatkossa Bundeswehrin sotilaina, samalla kun prikaati itsessään toimii saksalaisten johtamana monikansallisena NATO joukkona sijoitettuna NATO:n itärajalle.
Saksa käyttää Baltian militarisaatiota vahvistaakseen sen omia sotilaallisia voimia, ja kasvattaakseen aseiden ja ammusten valmistusta. Saksalaiset yhtiöt – kuten Rheinmetall, Airbus Defence, Diehl, Hensoldt ja KNDS – keräävät voitot Baltian kasvavasta militarisaatiosta. Yhtiöt nauttivat laajennetuista markkinoista, riippuvaisista asiakkaista ja halvemmasta työvoimasta. Esimerkiksi Rheinmetall on investoinut karkean avion mukaan 180 – 300 miljoonaa euroa tehtaisiin Liettuassa, jossa valmistetaan 155 mm tykistöammuksia. Baltian maat tarjoavat maata, tukea, työvoimaa, julkisia sopimuksia ja takuuvarmat sotilasmarkkinat, samalla kun ulkomaalainen aseteolisuus pitää omistusoikeudet, teknologian ja strategian käsissään. Julkisia varoja käytetään rakentamaan imperialististen monopolien infrastruktuuria.
Yhdysvallat pysyy sotilaallisesti ylivoimaisena – tarjoten satelliitteja, tiedustelupalvelua, ilmakuljetusta, ohjuspuolustusta, pitkän kantaman iskukykyä, logistiikkaa, komentojärjestelmiä ja laajennetun ydinasepelotteen – ja se tukee saksalaista imperialismia tässä projektissa, samalla kun viimeksi mainittu unelmoi riippuvuutensa vähenemisestä Yhdysvaltoihin.
Tätä ajatusta edustaa myös EU:n ulkopoliittinen johtaja, virolainen saksalaisen imperialismin kultapoika Kaja Kallas, hänen vaatiessa tekemään NATO:sta ”enemmän eurooppalaisen, jotta se voi vahvistaa itseään.” Vaikkakin tämä ei tarkoita välirikkoa jenkki-imperialismin aseriippuvuudesta, se paljastaa taustalla olevat ristiriidat hegemonisen supervallan ja pienempien imperialististen voimien (pääasiallisesti Saksan) välillä.
Militarisaatio syventää Baltian sortoa ja riistoa
Militarisaatio syventää sorrettujen Baltian maiden riippuvuutta imperialistisista voimista. Asehankinnat luovat pitkän aikavälin riippuvuuksia toimittajiin ammuksista, varaosista, ohjelmistoista, päivityksistä, koulutuksesta, korjauksista ja teknillisistä standardeista. Ulkomainen sotilasapu ja investoinnit muokkaavat hankintaprioriteetteja, joukkojen sijoitusjärjestelyjä, koulutusta sekä sotilasoppia. Militarisaation lisääntyminen tarkoittaa verotuksen kiristymistä sekä julkisten varojen ohjaamista pois julkisista palveluista sotilasbudjetteihin, infrastruktuuriin ja niin edelleen.
Baltian maissa turvallisuuspoliisi on myös yhä enemmän kaventanut kansalaisvaltaa ja poliittista tilaa. Viron hallitus äänesti maaliskuussa 2025 perustuslakimuutoksen siitä, että kunnallisvaaleissa saavat äänestää vain Viron ja EU:n kansalaiset, joka sulki ulkopuolelle Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset. Nopean militarisaation kritiikki esitetään yhä useammin porvarillisessa mediassa ”kremlin vaikutusyrityksenä” tai ”putinistisena”, eikä suinkaan demokraattisena toisinajatteluna. Tällaiset käytännöt tarkoittavat joidenkin asukkaiden poliittisten oikeuksien vähentymistä, venäjänkielisten yhteisöjen ja järjestöjen suurentuvaa sortoa, median ja yhdistymistoiminnan rajoitusten lisääntymistä sekä valtion valvonnan kasvua.
Hruštšovin vastavallankumouksellisen vallankaappauksen jälkeen Baltian maat joutuivat venäläisen sosiali-imperialismin alistamiksi. Sosiali-imperialismin vararikko vuonna 1991 ei tuonut loppua tälle kansakuntien alistamiselle, eikä se tuottanut todellista kansallista tai sosiaalista itsenäisyyttä. Baltian porvaristo myi nopeasti maansa euroopalaisille imperialisteile ja jenkki-imperialismille.
Baltian maiden sosiali-imperialistinen riisto rinnastetaan tarkoituksellisesti sosialismiin, ja EU sekä NATO esitetään Baltian vapauttajina ”kommunistisesta vallasta” – samalla kun antikommunismi rinnastetaan kansalliseen suvereniteettiin, sotilaalliseen valmiuteen ja uskollisuuteen ”lännelle.” Militarisaatio, joka hyödyttää imperialismia esitetään vapautuksena, Saksaan ja NATO:on tukeutuminen itsenäisyytenä, ja vallitsevan turvallisuuskehyksen arvostelu Baltian selviytymiselle uhkana. Tätä kaikkea käytetään psykologisena sodankäyntinä, jonka tarkoituksena on muokata yleistä mielipidettä siten, että se tukee Baltian maiden kasvavaa militarisointia ja ehkäisee aitoa anti-imperialistista kamppailua.
Johtopäätös
Baltian maiden hallitsevat luokat perustelevat militarisaatiota ja oikeuksien rajoittamista Venäjän muodostamalla uhalla. Tavoitteena on edistää Venäjän saartamista – pääasiassa jenkki-imperialismin palveluksessa – ja syventää siten Baltian ryöstämistä. Baltian maiden kansanjoukot joutuvat kantamaan imperialistisen militarisaation kustannusten taakan sekä jenkkien että saksalaisten imperialismin palveluksessa, samalla kun imperialistinen sotateollisuus hyötyy Baltian maiden kasvavista markkinoista ja työntekijöiden hyväksikäytöstä.
Militarisaatio on strategista valmistautumista imperialistien väliseen sotaan (imperialistiseen maailmansotaan) mutta ennen sitä se syventää Baltian maiden kansojen riistoa, ja puskee imperialististen sotien hinnan työläisten ja muiden sorrettujen luokkien harteille sorretuissa maissa. Baltian todellinen rauha ja turvallisuus tulee tarvitsemaan Baltian maiden todellisen itsenäisyyden, jota ei voida saavuttaa minkään imperialistin alaisuudessa.
