EU esitteli viime maaliskuussa uuden keinon jäsenmaiden militarisaation tehostamiselle. ReArm Europe -paketti on arvoltaan 800 miljardia euroa, josta 150 miljardia on varattu yhteisvelkainstrumentti Safelle. Jäsenmaat voivat tätä kautta hakea yhteistä velkaa sotilaallisten investointien rahoittamiseen. Lainaa tulee hakea vähintään kaksi maata, joista toisen pitää olla jäsenmaa. Toinen voi olla EU:n ulkopuolinen maa, jos sillä on puolustussopimus unionin kanssa. Lainan hakijat esittelevät hankintasuunnitelmansa Euroopan komissiolle, joka päättää tapauskohtaisesti lainan myöntämisestä yksittäisiin projekteihin.
Ukrainan sodan myötä eurooppalaiset imperialistit, Saksa etunenässä, ovat päättäneet voimistaa militarisoitumistaan vastatakseen kärjistyviin ristiriitoihin imperialistien välillä. Toisen maailmansodan jälkeisen voimatasapainon mukaisesti ne tekevät sen tällä hetkellä Yhdysvaltain ja Venäjän varjossa. Imperialistit haaveilkoot mahtinsa kasvusta, mutta se kohtaa kasvavia ongelmia sisäisten ristiriitojen kärjistyessä, pääasiassa kansan vastustaessa kasvavaa militarismia.
Sekä perussuomalaiset että kokoomus ovat vastustaneet yhteisvelan ottamista. Niiden vuoden 2024 eurovaaliohjelmissa sanotaan seuraavasti:
”Euroopan investointipankin mahdollisuuksia lainoittaa eurooppalaista puolustus- ja turvallisuussektoria nykyistä laajemmin pitää pyrkiä edistämään. Tämä tarkoittaa nykyisten rajoitusten tarkastelua, joiden nojalla EIP voi rahoittaa puolustus- ja turvallisuussektorilla vain kaksikäyttöhankkeita. Perussuomalaiset suhtautuu tässä kontekstissa sen sijaan kriittisesti yhteisvelkainstrumenttien luomiseen eurooppalaisten ase- ja ammushankintojen vauhdittamiseksi.”(s. 13. Korostus – Punalippu)
”Kokoomus ei kannata velkataakkaa kasvattavaa elvytyspolitiikkaa, ei yhteisvelkaa eikä myöskään unionin kehittämistä tulonsiirtounionin suuntaan. Näillä kaikilla on talouskasvua heikentäviä vaikutuksia. Edellytämme sen sijaan järjestelyjä, joissa vastuu ja valta velasta ovat samoissa käsissä eivätkä eriydy aiheuttaen moraalikatoa ja lisäten ylivelkaantumisen riskiä.” (2.4. Korostus – Punalippu)
Ristiriitaisesti Petteri Orpo (Kok.) ja Riikka Purra (Ps.) ovat nyt molemmat sanoneet kannattavansa tätä yhteisvelkaa. Vaalilupausten syöminen osoittaa jälleen, ettei porvarillisilla vaaleilla ratkaista mitään oleellisia kysymyksiä. Vankasta yhteisvelan tuomitsemisesta huolimatta puolueiden edustajat tarttuivat tilaisuuteen välittömästi sen ilmetessä. Äänensä antaneet on tässäkin tapauksessa petetty, ja on silkka illuusio kuvitella, että vaaleilla olisi todellisuudessa mitään väliä.
Li Andersson on kommentoinut yhteisvelan läpiajamistapaa epädemokraattiseksi – mitä se onkin. Samalla hän kuitenkin pyrkii legitimoimaan eurovaalifarssin, jolla ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa. Niihin osallistuminen on yksinomaan legitimeetin antamista taantumuksellisille projekteille. Viime eurovaalien alla 8 marxilais-leniniläis-maolaista järjestöä allekirjoitti yhteisen eurovaaliboikotti-julkilausuman, jossa alleviivataan Euroopan unionin todellista luonnetta ja merkitystä:
”EU:n taantumukselliset politiikkatoimet ja erot eri jäsenmaiden välillä eivät johdu ’demokraattisesta pelistä’ poliittisissa instituutioissa (neuvosto, parlamentti, huippukokoukset…), vaan pikemminkin imperialistien vehkeilystä ja taistelusta. Euroopan unioni ei ole blokki tai ’eurooppalainen imperialismi’, vaan Euroopan maiden liitto Saksan hegemonian alla – vehkeilyssä ja taistelussa Ranskan kanssa, joka yrittää lisätä valtaansa – kilpailussa jenkki-imperialismin kanssa.”
Andersson on tehnyt toisenkin osuvan huomion todetessaan, että europarlamentin ohittaviin päätöksentekoihin ryhdyttiin jo korona-aikana. Totta tosiaan, korona-aika merkitsi siirtymistä sodan aikaan kaikkine rajojen sulkemisineen ja demokraattisten oikeuksien polkemisineen. ”Kommunistinen Internationaali” -julkaisun toimitus on tehnyt aiheesta arvion vuoden 2020 jälkitarkastelussaan.
Lopuksi, varsinkin perussuomalaisissa yhteisvelka aiheuttaa huolta. Huoli on kansanedustajien individualistista pelkoa oman suosion, aseman ja etujen menettämisestä. Tämä kiristää entisestään puolueen sisäistä kamppailua. Odotettavissa on, että osa perussuomalaisista kritisoi yhteisvelkaa ja yrittää profiloitua ”oppositioksi hallituksen sisällä”.
Oikaisu 25.5. Toinen kappale sisälsi epätäsmällisiä ja jopa virheellisiä väittämiä, jotka on nyt korjattu.
