Partizan-marttyyrien ja -vankien perheet (PŞTA) on julkaissut julkilausuman, jossa vaaditaan Ali Gülmezin, vangin Turkin Kommunistisesta Puolueesta/marxilais-leniniläisestä, välitöntä tuomista sairaalaan. Gülmeziä pidetään vankina İzmirin Kırıklarin F-tyypin vankilassa numero 1. Hän kärsii terveysongelmista, jotka vaativat sairaalahoitoa, ja hän tarvitsee tyräleikkauksen. Häntä ei kuitenkaan ole toimitettu hoitoon, koska ainoaksi mahdolliseksi kuljetusmahdollisuudeksi on tarjottu kuljetusta eristysvankiensiirtoajoneuvossa.
Poliittiset vangit kieltäytyvät kuljetuksesta eristysajoneuvossa sekä lääkärintutkimuksista raudoitettuina, sillä nämä loukkaavat heidän ihmisarvoaan. Kuljetukset eristysajoneuvoissa altistavat vangit myös vaaraan: näiden tarkoituksena on estää vankeja kommunikoimasta muiden kanssa, ja heidät ahdetaan ahtaisiin tiloihin eristyksissä. Onnettomuuden sattuessa tämä aiheuttaa vakavan vaaran poliittisten vankien hengelle ja terveydelle.
Jotta Gülmezin ja muiden poliittisten vankien oikeus elämään ja terveyteen voitaan turvata, on eristysajoneuvojen käyttö sairaalaan siirroissa lopetettava välittömästi. Poliittiset vangit muuttavat vallankumouksellisella tietoisuudellaan ja järjestäytymisellään vaikeatkin olot taistelun kentiksi. Parannukset vankien asemassa voivat syntyä vain siten, että poliittiset vangit sekä heidän tukijansa puolustavat heidän oikeuksiaan ja taistelevat parannusten puolesta. Siispä PŞTA kutsuu kaikkia vallankumouksellisia ja demokraattisia piirejä vankiloiden ulkopuolella tukemaan poliittisten vankien vaatimuksia.
Poliittiset vangit vastustavat aktiivisesti heihin kohdistuvaa mielivaltaa ja pitävät kiinni oikeuksistaan. He kohtaavat systemaattista oikeuksiensa polkemista, esimerkiksi mielivaltaista riisuttamista. Kun he eivät hyväksy tällaisia loukkauksia, heitä pyritään pelottelemaan erilaisilla rangaistuksilla, esimerkiksi puhelimessa puhumisen ja kirjeenvaihdon kieltämisellä tai ”sosiaalisten aktiviteettien” rajoittamisella. Poliittisia vankeja kieltäydytään myös vapauttamasta mielivaltaisesti, yrittäen painostaa heitä allekirjoittamaan lausuntoja, joissa he kiistävät vakaumuksensa.
Turkin vanha valtio loukkaa poliittisten vankien oikeuksia järjestelmällisesti ja pyrkii eristämään nämä niin täydellisesti kuin mahdollista peläten vallankumouksellisuuden leviävän vankien keskuudessa. Se rakentaa jatkuvasti uusia vankiloita, jotka on suunniteltu maksimoimaan poliittisten vankien eristys. Eristyssellit uusissa S-T-Y-tyypin vankiloissa eivät juurikaan eroa kaivoista: niissä on vähän tilaa liikkua eikä lainkaan raikasta ilmaa ja auringonvaloa, niissä ei voi nähdä ihmisten kasvoja tai kuulla ihmisääniä eikä lintujen laulua ulkomaailmasta. Näihin suljetaan vallankumouksellisia, jopa taiteilijoita ja intellektuelleja, kaikkia, jotka eivät suostu alistumaan ja jotka puolustavat kansan oikeuksia. Vaikka kidutus on virallisesti kielletty, vankilajärjestelmästä itsestään on tullut kidutuskeino.
