Sanjoy Deepak Rao jonka väitetään olevan Intian Kommunistisen Puolueen (maolaisen) keskuskomitean jäsen, on vangittuna Cherlapallyn keskusvankilassa Intiassa. Lokakuun 28. päivä hän aloitti nälkälakon vastustaakseen ”psykologista murhaa” jota Intian vanha valtio häneen kohdistaa.
Sanjoy on ollut pidätettynä kaksi vuotta ilman oikeudenkäyntiä, ja häneen on kohdistettu vakavaa psykologista kidutusta vankilassa: ”kahdeksan kuukauden ajan olen ollut lukkojen takana 22 tuntia vuorokaudesta. Tätä aikaisemmin tämä oli 24 tuntia lukkojen takana. Vankilan ohjekirjan mukaan sellien ovien pitäisi olla auki 6:00 – 18:00, he eivät ole antaneet minulle kopiota tästä ohjekirjasta. He ovat käyneet sellissäni sillä aikaa, kun olin oikeudenkäynnissä, näin heidän jalanjälkensä lattialla. He saattavat suunnitella lavastamistani. Vaadin, että selliäni tutkitaan vain minun läsnäollessani”, Sanjoy sanoo.
Myös muita hänelle kuuluvia oikeuksia on laiminlyöty: hänen ei anneta tavata asianajajaansa, hänen ei anneta käyttää kenkiä, eikä hänelle myönnetä hammashoitoa. Hänen asianajajansa kirjoitti nopeasti Telanganan alueen korkeimmalle oikeudelle vaatimuksen kuultuaan rikkomuksista Sanjoyta kohtaan, mutta korkein oikeus hylkäsi vaatimuksen vedoten ”lailliseen sieppaukseen”, jonka avulla korkein oikeus voi tunnistaa vankien puutteelliset ja vaaralliset olosuhteet ilman puuttumista asiaan.
Kaikkien edellä mainittujen loukkausten vuoksi, Sanjoy Deepak Rao on aloittanut nälkälakon 28. lokakuuta. Red Herald kirjoittaa, ettei Rao tee tätä vain itsensä, vaan myös muiden Cherlapallyn keskusvankilan vankien huonon kohtelun vuoksi. Marraskuun 1. päivänä Rao siirrettiin Chenchalgudan vankilaan, jossa hän jatkoi nälkälakkoa, kunnes hänelle luvattiin vapaa liikkuminen, ja annettiin oikeus kirjoihin, joita lukea sellissä. Korkein oikeus vaati Sanjoy Deepak Raon vankilaolosuhteiden parantamista. Kaikki tämä saavutettiin vain taistelun kautta.
Toisaalla, journalisti Rupesh Kumar Singh on ollut vangittuna jo 1 200 päivää neljässä eri vankilassa Intiassa. Häntä syytetään ”maolaisesta toiminnasta” ja häntä syytetään UAPA:n [”Unlawful activities prevention act] nojalla. UAPA on laki, jota Intian vanha valtio käyttää vaientamaan kaiken kritiikin, joka kohdistuu valtioon, sen politiikkaan ja kansanmurhaisiin toimiin. Yksi näistä kriitikoista on Rupesh Kumar Singh.
Singh on kirjoittanut eritoten Jharkhandin ja Biharin alueen sorrettujen joukkojen taisteluista sekä adivasi -alkuperäiskansojen taisteluista Intian vanhaa valtiota vastaan. Singh pidätetiin ensimmäisen kerran kesäkuussa vuonna 2019, jolloin hänet laittomasti siepattiin matkalla Ramgarhista Aurangabaan. Poliisi syytti häntä ”maolaisesta toiminnasta” ja esitti syytöksiä räjähteistä, joita hänen ja hänen kanssamatkustajiensa autosta oli väitetysti löydetty. Singh ja muut matkalaiset kielsivät kaikki syytökset, ja sanoivat, että poliisi on lavastanut heidät. Singh vapautettiin joulukuussa 2019, ja hän kirjoitti vankeutensa aikana päiväkirjaa ,jossa hän paljastaa että vankeutensa aikana hänen perheenjäseniensä puhelimiin ja muihin laitteisiin oli asennettu vakoiluohjelmia ja heidän liikkeitään oli seurattu.
Singh pidätettiin uudelleen heinäkuussa 2022 sen jälkeen kun hän oli julkaissut raportin teollisuuden saasteista ja niiden vaikutuksista köyhiin talonpoikiin Giridihin alueella Jharkhandissa. Kymmenen kuukautta toisen vankeuskautensa aikana hänen kotiinsa murtauduttiin ja hänen puolisonsa puhelin varastettiin. Vankeutensa aikana Singh on siirretty vankilasta toiseen neljä kertaa, hän on kohdannut jokaisessa vankilassa uhkailua, hän odottaa yhä oikeudenkäyntiä ja hänen terveydentilansa on romahtanut. Kidutuksesta ja uhkailusta huolimatta Singh ja hänen perheensä ovat yhdenmukaisesti jatkaneet taistelua laitonta vangitsemista ja vankiloissa tapahtuvaa kidutusta vastaan.
Nämä tapaukset eivät ole yksittäistapauksia, vaan osoitus Intian vanhan valtion systemaattisesta sorrosta ja kriitikkojen vaientamisesta. Intian vanha valtio käyttää keinoinaan tulkinnanvaraisia lakeja kuten UAPA, katoamisia ja sieppauksia, sekä uhkailua vaientaakseen kasvavan ja oikeutetun kritiikin Intian vanhan valtion kansanmurhaista politiikkaa vastaan. Kaiken tämän tarkoitus on Intian vanhan valtion pyrkimys kriminalisoida joukkojen taistelu. Olemme kirjoittaneet Intian sieppauksista ja katoamisista aikasemmin artikkelissamme:
Vallankumoukselliset, demokraattiset ja muut edistykselliset järjestöt kuitenkin taistelevat päättäväisesti tätä Intian vanhan valtion vaientamiskampanjaa vastaan, kuten voimme huomata CASR:n (Kampanja Valtion Sortoa Vastaan) julkaisemasta julkilausumasta, josa tuomitaan aktivisti Pryanshu Kashyapin sieppaus tekaistujen todisteiden valossa. Pryanshu on opiskelija-aktivisti, joka on taistellut sorrettujen kansanjoukkojen puolesta. Hänet vangittiin heinäkuussa 2025, ja kolmen päivän ajan kukaan ei tiennyt oliko hän elossa vai vangittu. Intian vanha valtio on vuonna 2022 esitellyt ”Surajkundin toimintasuunnitelman” joka pyrkii lopettamaan ”kynänaxalismin”. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jokaista kirjoittajaa, opiskelijaa, demokraattista ruohonjuurijärjestöä, ja edistyksellistä joukkoa joka puhuu Intian vanhaa valtiota vastaan, voidaan syyttää tekaistuilla syytteillä ”maolaisena” tai ”urbaanina naxaliittina” ja sulkea määrittelemättömän pitkäksi ajaksi vankilaan. Tätä vastaan lukuisat eri edistykselliset järjestöt ovat julkaiseet yhteisjulkilausuman, joka on kokonaisuudessaan luettavissa Red Heraldin sivuilta:
