Julkaisemme epävirallisen käännöksen Ajithin artikkelista, joka on julkaistu myös Red Heraldissa.
Avoimesta kirjeestä
The Guardian-lehti julkaisi avoimen kirjeen, jonka on allekirjoittanut mm. Angela Davis. Kirje esittää olevansa tuen osoitus poliittisille vangeille Iranissa. Kuitenkaan sen sisältö ei vastaa tätä ilmoitettua tarkoitusta. Puhuessaan poliittisille vangeille Iranissa kirje sanoo, “… me osoitamme solidaarisuutemme teitä kohtaan, jotka olette kahden sorron risteyskohdassa.” Lisäksi, te “tunnette olevanne jumissa saksien kahden terän välissä.” Tuo tarkoittaa Iranin teokraattisen, fasistisen hallinnon maassa suorittamien sortotoimien esittämistä yhtä pahana kuin Yhdysvaltojen imperialismin ja Israelin sionistisen hallinnon Irania kohtaan suuntaamat sotatoimet. Eikä tuota onnistu peittämään se, että muutamalla sanalla tuomitaan myös nuo sotatoimet.
Avoimessa kirjeessä esitetty lausunto on huono. Yhdysvaltojen ja sionismin hyökkäys Irania vastaan on imperialismin hyökkäys sorrettua maata kohtaan. Se on vääryyttä. Iranin vastarinta on oikeutettua. Iranin hallinnon teokraattinen, fasistinen, kompradorinen olemus ei muuta tätä sodan perustavaa luonnetta. Maailman kansojen ei pidä ainoastaan tuomita Yhdysvaltojen sotatoimet, vaan niiden täytyy myös tukea Iranin vastarintasotaa.
Kuitenkin vaikka kyseessä onkin Iranin puolelta oikeutettu sota, se ei tarkoita, että kansan täytyy Iranissa tai kansainvälisesti varauksettomasti tukea Iranin hallitsevia luokkia. Koska ne ovat riippuvaisia imperialistisesta järjestelmästä, niiden vastarinnalla on rajansa. Tälläkin hetkellä niitä tukee kiinalainen sosiali-imperialismi ja venäläinen imperialismi. Niiden kompradoristinen olemus väistämättä johtaa tähän, yhden tai toisen imperialistisen vallan yhteyteen. Niiden sortava, riistävä olemus estää niitä tukeutumasta kansaan.
On nähtävä nämä molemmat puolet. The Guardianin kirje ei tee selvää eroa imperialistisen hyökkääjän ja sorretun maan välillä. Matkien tuota luokka-analyysin puutetta, Vijay Prashad ja Monthly Review-lehden toimitus, samaistavat Iranin hallinnon vastarinnan Yhdysvaltojen imperialismia kohtaan anti-imperialismiin yleisesti. He kirjoittavat, että “… Iranin anti-imperialismi ei ole ollut lainkaan ‘onttoa’”. Sen vastarinta ei ole ‘onttoa’, mutta sen ‘anti-imperialismi’ varmasti on. Se taistelee, ja pystyy jatkamaan taistelua kahden imperialistisen vallan tuella. Vijay Prashad ja Monthly Review-lehden toimitus ei sitä näe, ei halua nähdä. Uusrevisionisminsa sokaisemina he jopa julkeasti asettavat Iranin hallinnon vastarinnan samalle tasolle Vietnamin historiallisen kansansodan kanssa. Heidän väitteensä, että, “… puolueettomuutta tai kolmatta vaihtoehtoa ei ole olemassa aggressivisen sodan keskellä”, samaistaa ne virheellisesti. Kolmas vaihtoehto todellakin on olemassa. Sen osoittaa Kiinassa KKP Mao Tse-tungin johdolla japanilaisen hyökkäyssodan aikana, ja maolaiset vallankumoukselliset Bangladeshissa intialaisen invaasion aikana.
Sorto Iranissa ja erinäisten poliittisten voimien vastarinta sitä vastaan, on nähtävä tässä viitekehyksessä. Iranin kansan tai sen poliittisten vankien kohtaama repressio ja riisto, ei ole mikään ‘intersektionaalinen’ asia. He eivät ole ansassa kahden saksen terän välissä. He ovat sotkettuna imperialistisen riiston, rosvouksen ja sorron globaaliin verkkoon. Heidän välittömät sortajansa, Iranin hallitsijat, ovat myös imperialistisen järjestelmän agentteja. Tuo järjestelmä on paljon enemmän kuin pelkkä Yhdysvallat.
Tilanteessa, jossa heidän maansa on Yhdysvaltojen imperialismin hyökkäyksen kohteena, kommunisteilla Iranissa on kaksinainen tehtävä. Heidän on säilytettävä itsenäisyytensä ja aloitteellisuutensa, ja liityttävä yhteen isänmaallisten voimien kanssa kansanjoukkojen mobilisoimiseksi imperialismin aggressiota vastaan. Samaan aikaan heidän on jatkettava hallinnon taholta tulevien hyökkäysten vastustamista, ja vaadittava sitä lopettamaan vankien teloitukset ja myöntämään joukoille demokraattisia oikeuksia, sallittava ja varmistettava joukkojen laajin ja aktiivisin osallistuminen kansalliseen vastarintasotaan.
