Hallituksen ajama ns. vientivetoinen palkkamalli, jossa palkankorotukset olisi sidottu vientialojen palkankorotuksiin, on vesittymässä. Hallitus on ajanut mallia vedoten Suomen talouden vientivetoisuuteen ja Ruotsin esimerkkiin. Työministeri Satonen sanoi kesäkuussa, ettei edellytyksiä mallista neuvottelemiselle kolmikannassa ole liittojen vastustuksen takia, vaan malli tullaan säätämään lakina. Mallin tarkoituksena olisi estää esimerkiksi vuoden 2022 työtaisteluiden tuloksena syntyneitä julkisten alojen palkankorotuksia toistumasta.
Keltainen ammattiyhdistysliike on vastustanut mallia erityisesti siksi, että siinä palkankorotusten kehys vietäisiin lakiin, eikä se olisi neuvoteltavissa kolmikantamallissa, ja erityisesti naisvaltaiset, julkiset alat ovat vastustaneet mallia, koska se estäisi heidän vientialoista riippumattomat palkankorotuksensa. Malli on saanut lausuntokierroksella osakseen kritiikkiä ammattiyhdistysliikkeen lisäksi oikeuskanslerilta, tasa-arvovaltuutetulta ja lainsäädännön arviointineuvostolta. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti katsoo, että malli lisäisi työmarkkinoiden epävakautta. Hänen mukaansa hallituksen tulee vielä harkita esitystä. Tasa-arvovaltuutettu puolestaan kritisoi esitystä, koska se kasvattaisi sukupuolten välisiä palkkaeroja. Lainsäädännön arviointineuvosto on kritisoinut esitystä, koska siinä valtakunnansovittelijan roolin muutos uudessa laissa on muotoiltu tavalla, josta ei käy ilmi, että muutos olisi niin suuri, että sen tekemiseksi vaaditaan uusi laki. Oikeuskanslerin lausunto on kiinnostava, sillä kuten olemme useasti nähneet, hänen lain tulkintansa seuraa täysin suomalaisen imperialismin intressejä: Pöystihän mm. kuului niiden oikeustieteilijöiden vähemmistöön, jotka väittivät käännytyslain olevan laillinen. Vaikuttaa siis siltä, että malli on siis vesittymässä.
Osaltaan kyse on siitä, että laki on hankala säätää, eikä se ehkä ole lopulta porvaristolle niin tärkeä, että se pitäisi runnoa läpi millä keinolla hyvänsä. Samalla lain vesittymisen taustalla saattaa olla se, että kulisseissa on tehty jonkinlainen kompromissi työmarkkinatilanteen vakauttamiseksi. Hallitus on tekemässä useita muitakin heikennyksiä työläisten asemaan keskellä syvenevää talouskriisiä. Se haluaa läpi erityisesti paikallisen sopimisen, joka on niin ikään tulossa eduskuntakäsittelyyn. Lisäksi käsittelyyn tulossa on myös esimerkiksi irtisanomisten helpottaminen. Hoiva-alalla hallitus pyrkii myös palkankorotusten estämisen lisäksi edistämään pysyvää lainsäädäntöä lakon aikaisesta suojelutyöstä, jonka varmistamiseksi Marinin hallitus sääti ns. pakkotyölain, erillisen potilasturvallisuuslain. Myös Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden väliset, siis keskeisimmän vientialan, TES-neuvottelut ovat alkaneet. Kauppalehden pääkirjoituksessa on todettu, että näiden alojen lakkosyksy olisi myrkkyä Suomen taloudelle. Kauppalehti vetoaa Ruotsin esimerkkiin ja vaatii lisää korporativismia: ”Ruotsissa on ymmärretty selkeästi, että pienen ja vientivetoisen kansantalouden suurin vahvuus löytyy yhteistyöstä. Vahva vienti tuo yhteiskuntaan tarvittavan tulovirran ja taloudellisen toimeliaisuuden, että yhteiskuntaan syntyy riittävästi jakovaraa, millä yhteiskuntaa pyöritetään.” Hallitus ymmärtää, että keskellä kriisiä se tarvitsee SAK:n tuen ajaakseen läpi heikennyksensä, minkä se vaikuttaa ostaneen kulisseissa tehdyllä kompromissiratkaisulla liittyen palkkamalliin.
Vielä keväällä Teollisuusliiton Riku Aalto uhkaili, että lakkojen ”toinen erä” on edessä syksyllä, mutta tämänhetkisiin neuvotteluihin Teollisuusliitto lähtee siitä, että se hakee nyt ”kompensaatioita” hallituksen tekemistä heikennyksistä turvaamalla jäsentensä edut työehtosopimuksessa. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välinen TES vanhenee marraskuussa, jolloin voidaan mahdollisesti odottaa lakkoja. Kaikesta älämölöstä huolimatta, keltainen ammattiyhdistysliike hyväksyy nöyrästi poliittisten lakkojen kiellon, jonka hallitus runttasi läpi keväällä.
Jo keväällä näimme, että SAK:n lakot olivat uhosta huolimatta tehottomia. Laajimmat lakot kohdistuivat erityisesti työläisaristokraattisille aloille, joissa keltainen ammattiyhdistys on voimakas. Opportunistit mobilisoivat joukkoja mielenosoituksiin ja lakkoihin, julistaen, että heikennykset torjutaan ”joukkovoimalla”, ja lopulta kuitenkin ne johtivat tämän suuren mobilisaation täysin harhaan ja pettivät sen. SAK perääntyi lakoista kovien puheiden jälkeen ennen vappua.
Olemme kirjoittaneet aiheesta mm. täällä:
Nyt vaikuttaa siltä, että hallitus on tullut keltaista ammattiyhdistysliikettä vastaan, jotta se voi saada läpi erityisesti paikallisen sopimisen sekä muut heikennykset työläisten asemaan. Niin tai näin, syksyllä on odotettavissa, että keltainen ammattiyhdistysliike jatkaa työläisten etujen kauppaamista pilkkahintaan.
