Suomeen on tulossa noin 4000-5000 sotilaan vahvuinen Naton FLF (Forward Land Forces) maavoimien joukko-osasto, joka koostuisi useiden eri maiden Nato-sotilaista, sekä näiden joukkojen esikuntaorganisaatio. Suomi toivoo erityisesti pohjoismaisten, etupäässä ruotsalaisten ja norjalaisten Nato-sotilaiden läsnäoloa, ja Ruotsi on jo vahvistanut, että se on lähettämässä sotilaita Suomeen. Tällä viikolla julkaistusta budjetista käy ilmi, että Nato-joukkojen läsnäoloon Suomessa ollaan laittamassa 67 miljoonaa euroa, samalla, kun riistoa kasvatetaan ja julkisista palveluista leikataan, ja hallitus toistelee, että ei ole varaa. Koko puolustusbudjetti on budjettiesityksessä 6,5 miljardia euroa, puoli miljardia enemmän kuin viime budjetissa.
Suomen porvarillinen media väittää, että joukot on tarkoitettu Suomen ”suojaksi” ja ne ovat ”rauhanajan pelote”. Kuitenkin FLF on keskeinen osa Naton läsnäoloa Itä-Euroopassa ja Nato kuvailee niitä ”järeiksi ja taisteluvalmiiksi joukoiksi”. Vuoden 2022 jälkeen FLF-taisteluryhmien kokoa kasvatettiin ja niiden määrä on tuplaantunut. FLF-taisteluryhmiä on tällä hetkellä Bulgariassa, Virossa, Unkarissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa. FLF-joukkojen tuleminen Suomeenkin voimistaa siis Naton pohjoista ulottuvuutta ja edustaa siis suomalaisen imperialismin sekä Naton, jenkki-imperialismin johtaman sotilasliiton, kiihtyvää militarisaatiota ja varautumista suoraan sotilaalliseen yhteenottoon maailman uudelleenjakamiseksi. FLF-joukot ovat erillisiä todennäköisesti Mikkeliin sijoitettavasta maavoimien alaesikunnasta, mutta ne edustavat samaa kehitystä ja liittyvät molemmat Naton uuteen komentorakenteeseen. Olemme kirjoittaneet kesäkuussa tästä, ja viitanneet tällöin yhdysvaltalaisen Atlantic Councilin analyysiin siitä, että Naton vanha komentorakenne vastaa ”rauhanaikaa”, mutta uusi vastaisi paremmin todelliseen sotatilanteeseen Venäjää vastaan.
Naton läsnäolossa Suomessa kyse ei ole suomalaisen imperialismin suvereniteetin loukkaamisesta tai siitä, että jenkki-imperialismi alistaisi sitä kuten sorrettuja kansakuntia, vaan kyse on nimenomaan imperialistien välisestä vehkeilystä. Se tarkoittaa, että suomalainen imperialismi laskeskelee, että jenkki-imperialismin kanssa vehkeilemällä se pystyy parhaiten edistämään pyrkimyksiään ja pääsemään osaksi imperialistisesta ryöstösaaliista, sorretuista kansakunnista, ja tämä on pääasiallista, vaikka suomalainen imperialismi perusteleekin militarisaatiotaan ”turvallisuudella” ja Venäjän uhalla. Nato-jäsenyys on siis osa suomalaisen imperialismin kiihtyvää militarisaatiota. Kuten huomautimme aikaisemmin, porvaristo on todennut avoimesti, että eräs perustelu Nato-jäsenyydelle on se, että Suomen ”on hyvä olla maailman vahvimman valtion kyljessä.”
Siinä, että suomalainen imperialismi toivoo erityisesti pohjoismaisten sotilaiden läsnäoloa, käyvät ilmi sen ristiriidat Yhdysvaltojen ja toisaalta myös Saksan, joka on Euroopassa voimakkain imperialistivalta, kanssa. ”Pohjoismaisella yhteistyöllä” se pyrkii siis luomaan alueellisen vastavoiman näille.
Suomeen ei pitänyt tulla pysyviä Nato-joukkoja. Puolustusministeri Häkkänen on sanonut, että kesän 2023 jälkeen kuitenkin ”mieli muuttui”. Porvarillisessa mediassa on väitetty, että Naton läsnäolosta Suomessa kyse on harjoittelemassa kiertävistä sotilaista. Nämä lausunnot on tarkoitettu kansan rauhoittelemiseksi, sillä aikaa, kun päätöksiä tehdään kulisseissa. FLF-joukot ovat pysyviä, ja Iltalehti myös kirjoittaa, että ”Suomessa on jatkossa koko ajan läsnä Nato-prikaatin upseeristoa, aseita vartioivia ja huoltavia sotilaita sekä joukkojen logistiikasta vastaavia sotilaita.” Eikö porvaristo luvannutkin, että Nato-jäsenyys tarkoittaa vain sitä, että sotatilanteessa Nato tulee auttamaan Suomea? Kuitenkin näemme, että todellisuudessa se edistää suomalaisen imperialismin militarisaation kiihtymistä vehkeilyssä erityisesti jenkki-imperialismin, mutta myös esimerkiksi muiden pohjoismaisten imperialistien kanssa.
