Claudia Sheinbaum, Meksikon historian ensimmäinen naispresidentti, astui virkaansa 1. lokakuuta, mutta tämä ei tietenkään ole muuttanut valtion luonnetta: sota kansaa vastaan vain kiihtyy. Lokakuun alusta on uutisoitu joukkomurhasta Chiapasissa, jossa murhattiin kuusi siirtolaista ja ainakin 10 loukkaantui, aktivistin katoamisesta, hyökkäyksistä zapatisteja vastaan sekä papin murhasta.
4. lokakuuta 38-vuotias Ayuuk-alkuperäiskansaan kuuluva alkuperäiskansojen oikeuksia puolustanut juristi, naisasia- ja ihmisoikeusaktivisti Sandra Estefanía Domínguez Martínez katosi Oaxacan osavaltion María Lombardon taajamassa.
Domínguez oli mm. mukana verkostossa, joka nosti oikeusjutun Donato Vargas Jiméneziä, nykyistä Oaxacan osavaltion rauhandelegaattien koordinaattoria, vastaan, sen jälkeen kun kävi ilmi tämän osallistuneen Whatsapp-ryhmään, jossa jaettiin seksuaalisia kuvia ja videoita Ayuuk-alkuperäiskansaan kuuluvista naisista ilman heidän tahtoaan. Domínguez tuki kymmeniä naisiin kohdistuvan väkivallan uhreja ja antoi heille oikeusapua. Jutussa paljastetuksi tuli myös muita osavaltion ja valtion virkamiehiä. Uhreihin kohdistui häirintää ja uhkauksia, mistä oli runsaasti todisteita, mutta tämä ei estänyt Donato Vargasin nimitystä nykyiseen pestiinsä.
Sandra Domínguez on eräs yli 600 naisesta, jotka ovat kadonneet Oaxacan osavaltiossa Salomón Jara Cruzin hallinnon aikana sekä eräs niistä 116 000 ihmisestä, jotka ovat kadonneet koko maassa kansanvastaisen sodan aikana.
Hänen katoamisensa on saanut aikaan myös kansainvälisiä reaktioita: mm. YK:n instituutiot ovat ottaneet kantaa asiaan ja monissa kansainvälisissä porvarillisissakin medioissa häntä on kuvailtu merkittäväksi aktivistiksi. Myös presidentti Sheinbaum on joutunut ottamaan kantaa asiaan, vakuutellen, että etsinnät ovat käynnissä.
11. lokakuuta Domínguezin perhe järjesti lehdistötilaisuuden Kansanvirtaus – Punaisen Auringon ja useiden muiden järjestöjen tukemana, vaatien kunnollista etsintäoperaatiota Domínguezin löytämiseksi elävänä, vaatien valtiota takaamaan hänen turvallisuutensa sekä sen mahdollistamista, että hänen perheensä ja etsinnässä auttavat järjestöt saavat toimia kohtaamatta häirintää, valvontaa ja repressiota.
Epävirallisen englanninkielisen käännöksen lehdistötiedotteesta voi lukea tästä:
Alkuperäiskansojen Vallankumouksellinen Klandestiini Komitea (Comité Clandestino Revolucionario Indígena, CCRI) Zapatistisen kansallisen vapautuksen armeijan (EZLN) alaisuudessa on julkaissut julkilausuman, jossa se tuomitsee valtion hyökkäykset zapatistista kylää ”Lokakuun 6.” vastaan Caracol de Jerusalénissa, Chipasissa. Zapatistisen yhteisöön, joka on ollut olemassa 30 vuotta ja joka elää ja työskentelee rauhanomaisesti alueella, on kohdistunut rikollisjengien uhkailua valtion puolisotilaallisten joukkojen tukemana. Yhteisön asukkaita, niin aikuisia, lapsia kuin vanhuksiakin, on uhattu asein, naisia on uhattu raiskata, taloja on sytytetty tuleen ja omaisuutta on varastettu.
Useat muut tahot ovat myös osoittaneet solidaarisuuttaan zapatisteille. 24. lokakuuta Mexícossa järjestettiin marssi zapatistien tueksi.
Niin ikään Chiapasissa, San Cristóbal de las Casasissa, aseistautuneet roistot murhasivat Marcelo Pérez Pérezin, Guadalupen kirkon papin keskellä kirkasta päivää. Myös YK:n instituutiot ovat ottaneet kantaa murhaa vastaan.
Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat julkaisseet julkilausuman, jossa ne vaativat oikeutta Marcelo Pérez Pérezille. Ne toteavat:
”San Cristóbal de las Casasin Gualupen kirkon pappi Marcelo Pérez Pérezin murha aseistautuneiden henkilöiden käsissä keskellä kirkasta päivää ei edusta vain tragediaa yhteisöille, joita hän tuki, vaan heijastaa myös vakavaa hallitsemattomuuden tilaa, joka vallitsee Chiapasissa ja koko Meksikossa. Tämä rikos, joka tapahtui kasvavan väkivallan, aluekiistojen, alueiden anastamisen ylikansallisen pääoman kaivannaisprojektien kautta ja aseellisten ryhmien läsnäolon kehyksessä, osoittaa valtionhallinnon ja sen nk. ”neljännen muutoksen” hankkeen epäonnistumisen.”
10.-12. lokakuuta alkuperäiskansojen oikeuksia ajavat aktivistit ja järjestöt useista eri maista Etelä-Amerikan maanosasta kokoontuivat Tehuantepecin kannaksen vastarinnan mailla ja järjestivät menestyksekkään kokouksen rakentaakseen liittouman kaasuputkia ja megaprojekteja vastaan alkuperäiskansojen alueiden puolustamiseksi. Tämä kokous otti myös kantaa valtion terroria vastaan, vaatien oikeutta murhatuille ja kadotetuille, vaatien ”Sergio Riveran, Ayotzinapan 43 opettajaopiskelijan, Sandra Estefanía Domínguez Martínezin, Claudia Uruchurtun, Ernesto Sernas Garcían, Estefanía Domínguez Martínezin ja monien, monien muiden esittämistä elävänä. Vaadimme rangaistusta Samir Floresin, Noé Jiménez Pablon, José Santiago Gómezin, Luis Armando Fuentes Aquinon, Jesús Manuel García Martínezin, Félix Vicente Cruzin, Juan Lópezin sekä Katumyyjien Kansanliiton ”Lokakuun 28.” murhaajille, oikeutta Betty Cariñolle ja Jyri Jaakkolalle 14 vuotta heidän murhiensa jälkeen.”
