The Red Herald on kirjoittanut hiljattaisista mielenosoituksista, joita on lietsottu Boliviassa osana taistelua hallitsevan ”Sosialistiliikkeen” (Movimiento al Socialismo, MAS) hallinnasta entisen presidentin Evo Moralesin ja hänen seuraajansa, nykyisen presidentin, Luis Arcen välillä. Maa on halvaantunut johtuen tiesuluista, joita Moralesin kannattajat, jotka koostuvat pääasiassa caciqueiden ja suurtilallisten järjestämistä kokan kasvattajista, ovat asettaneet. Nämä tiesulut ovat aiheuttaneet pulaa päivittäisista tarpeista ja polttoaineesta.
Bolivia on ollut syvässä poliittisessa kriisissä, joka on kiihtynyt vuodesta 2019 alkaen ja josta sillä ei ole ulospääsyä. Vuonna 2019 Evo Morales valittiin presidentiksi neljättä kertaa, mutta hän joutui eroamaan vain kolmen viikon jälkeen ja pakenemaan maasta johtuen maassa räjähtäneestä epävakaudesta: Moralesin eroa vaadittiin mielensoituksissa, jenkki-imperialismia palveleva järjestö määritteli vaalien olleen täynnä ”poikkeamia” ja asevoimat ”ehdotti” Moralesille eroa ja sotilasvallankaappauksen uhka leijui ilmassa. Morales ei enää palvellut imperialismia, joten hän ei voinut jatkaa vallassa. The Red Herald kirjoittaa, että comprador-porvariston fraktio otti Bolivian tällöin hallintaansa. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 maata hallitsi Jeanine Áñez, jota ei valittu vaaleilla ja joka joutui lähtemään tarpeen vaaleille kasvettua liian suureksi kansan vaatiessa hänen eroamistaan. Näissä vaaleissa presidentiksi valittiin MAS:in Luic Arce.
MAS:in sisäisen taistelun kiihtyminen johtuu vuoden 2025 vaalien lähestymisestä. The Red Herald toteaa, että molemmat Morales ja Luis Arce edustavat molemmat suurporvariston byrokraattista fraktiota, mutta Arce edustaa enemmän comprador-fraktion intressejä.
Morales väittää, että Arce ”ajaa puoluetta oikealle” ja Arce väittää ”suojelevansa tyttöjä”. Moralesia vastaan esitetyt syytökset lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä perustuvat tosiasioihin, ja tätä tapahtui pitkän aikaa, mutta tapaus tuli julkisuuteen vasta vuonna 2019, kun tuli tarve Moralesin mustamaalamiselle. Hänen poistuttuaan maasta ja lakattua olemasta akuutti uhka, tapaus unohdettiin. Nyt se on nostettu jälleen esille, koska Morales on yrittänyt painostaa Arcea mielenosoituksilla ja yrittänyt erottaa hänet MAS:ista (minkä korkein oikeus esti). Hän on myös julistanut aikovansa pyrkiä uudelleen presidentiksi. Hiljattain kuitenkin uutisoitiin, että Bolivian perustuslakituomioistuin on todennut, että Morales ei voi asettua ehdolle presidentinvaaleissa. Kaikki tämä kuitenkin osoittaa, että Arce tai muut poliitikot, syyttäjät ja lakimiehet ”välittävät tytöistä” vain silloin, kun he voivat käyttää tätä opportunistisesti vastustajaansa vastaan.
Morales puolestaan on vedonnut Bolivian kansaan esiintymällä ”vallankumouksellisena”, väittäen, että Arcen johtama fraktio on pettänyt ”vallankumouksen”. Hän väittää edustavansa muutosta, vaikka kansa ei kokenut mitään muutosta niinä 13 vuotena hän oli vallassa. Eräs suurimmista paljastuneista korruptiotapauksista Bolivian historiassa, ”Fondo Indígena”, tapahtui juuri hänen valtakautenaan. Hän myös toistuvasti ohitti perustuslain sekä vuoden 2016 kansanäänestyksen, jossa hänen uudelleenvalintaansa vastustettiin. Joukot myös osoittivat mieltään Moralesin hallintoa ja sen projekteja vastaan sen aikana. MAS ei siis koskaan ole ollut vallankumouksellinen puolue, vaan palvellut aina pääasiassa jenkki-imperialismia.
Morales palvelikin imperialismin tavoitteita jonkin aikaa. Nuevo Perú on todennut, että Moralesin voittaessa vaalit vuonna 2005 maassa oli vallinnut epävakaus jatkuvasti vaihtuvien hallitusten muodossa. Morales otti ohjat ja imponoi ohjelman, joka perustui valtionyrityksiin ja -investointeihin. Näin hän palveli vanhan puolikoloniaalisen ja puolifeodaalisen yhteiskunnan säilyttämistä, jonka perustalla kehittyy byrokraattinen kapitalismi imperialismin, pääasiassa jenkki-imperialismin, palveluksessa. Bolivian ”vientiin keskittynyt” malli jatkui, kuten myös porvarilliset taloustietelijät tunnistavat, siis byrokraattinen kapitalismi, taloudellisen kasvun kiihdyttäminen ilman taloudellista kehitystä, jatkui. Näin Morales siis suojeli ja vahvisti jonkin aikaa suurporvariston byrokraattista fraktiota imperialismin, pääasiassa jenkki-imperialismin palveluksessa.
Moralesin politiikan ”hyödyt” näkyvät esimerkiksi kaivostoiminnassa, joka on eräs Bolivian pääasiallisista taloudellisista toimista ja muodostaa 9 % maan BKT:sta. Boliviassa on esimerkiksi suuret varannot hopeaa, sinkkiä, tinaa, lyijyä, litiumia ja kultaa. Moralesin talouspolitiikan myötä esimerkiksi kultaosuuskuntien määrä kasvoi nopeasti: vuonna 2010 yksinään La Pazin alueella oli 459 osuuskuntaa ja vuoteen 2019 näiden määrä oli lähes kolminkertaistunut. IMF:n mukaan vuonna 2018 valtion budjetti vastasi 37,1% BKT:sta johtuen merkittävistä valtion investoinneista.
The Red Herald toteaa, että imperialismi yrittää ratkaista kapitalismin toistuvan syklisen kriisin puhkeamista suosimalla comprador-porvaristoa. Arce onkin esitellyt uusia suunnitelmia ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseksi. Lisäksi hän on pyrkinyt liittämään Bolivian BRICS:iin ja vahvistamaan BRICS:in ”kehityspankkia”, joka tarjoaa imperialistisille monopoleille, mm. kiinalaisille monopoleille, hankkeidensa rahoittamista alhaisemmilla kuluilla.
The Red Herald päättää, että tässä taistelussa on siis kyse eri byrokraattisen porvariston fraktioiden taistelusta ja siitä, että vaaleihin osallistuvat luovat illuusion muutoksesta ja käyttävät häpeilemättä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä omassa valtakamppailussaan lyömäaseena.
