Vuonna 2024 maksuhäiriömerkintöjä kirjattiin lähes kaksi miljoonaa, mikä on korkein määrä 2020-luvulla. Noin 369 000 henkilöllä Suomessa oli ainakin yksi maksuhäiriömerkintä, ja luku kasvoi 18 500 henkilöllä viime vuoden aikana. Tämä kertoo joukkojen olojen kurjistumisesta, mikä näkyy myös vakuudettomien lainojen määrän kasvussa. Vuonna 2023 uutisoitiin tilastoista, joiden mukaan hintojen nopea nousu on johtanut siihen, että vuoden 2023 aikana vakuudettomia luottoja eli pikavippejä tai kulutusluottoa ensimmäistä kertaa hakevien määrä oli lähes tuplaantunut. Vakuudettomien lainojen lisäksi osamaksusopimuksilla ja luotolla on mahdollista ostaa mitä erilaisimpia tavaroita, mikä kertoo siitä, että kulutusta ylläpidetään keinotekoisesti ostovoiman yhä heikentyessä. Luotonantajat ja perintäyhtiöt käärivät tällä bisneksellä korkeat voitot. Vuonna 2024 uutisoitiin, että erityisesti 18-24-vuotiaiden vaikea velkaantuneisuus on kasvussa. Tällöin myös uutisoitiin, että kolme neljästä kotitaloudesta elää kuluttaen kaikki tulonsa tai elää yli varojensa.
Kulutusluotot, joihin lain mukaan kuuluvat myös osamaksut ja muut rahoitusjärjestelyt, ovat osa finanssipääoman järjestelmää ja niiden helppo saatavuus on keino tekohengittää kulutusta. Kulutusluottojen kirjo on hyvin laaja, ja vaikka niillä usein tarkoitetaan vakuudettomia kertaluottoja, niihin voidaan myös sisällyttää muut yritysten myöntämät maksujärjestelyt ja sekä myös vakuudelliset luotot. Velkaantuneita neuvovan Takuusäätiön mukaan yhä harvempi ylivelkaantunut on sitä pankkilainojen takia, mutta yhä yleisempää on joutua maksuvaikeuksiin osamaksujen ja muiden vakuudettomien luottojen takia, joiden saatavuus on tehty todella helpoksi. Suomen pankin mukaan vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin vuoden 2024 toisella neljänneksellä 48 miljardin euron edestä muista rahoituslaitoksista kuin pankeista. Muista rahoituslaitoksista nostettujen vakuudettomien luottojen kanta eli takaisin maksamatta oleva määrä oli 467 miljardia euroa. Kaikki alan toimijat eivät kuulu Suomen pankin tiedunkeruun alaisuuteen ja toimijoiden määrä on supistunut entisestään.
Mitä erilaisempia tavaroita voi ostaa osamaksulla tai luotolla, mikä saattaa johtaa vaikeuksiin takaisinmaksussa. Takuusäätiö, joka neuvoo velkaongelmaisia, on havainnut, että esimerkiksi toimeentulotuen varassa elävät tilaavat ruokaa ja ostoksia Woltin kautta loppukuusta, kun tili on tyhjä ja maksavat ruotsalaisen monopoli Klarnan tarjoamalla luotolla. Kyse ei ole usein tuhlailusta vaan aidosti nälästä. Yhä useammat kuitenkin ajautuvat näin maksuvaikeuksiin.
Osa ilmiötä ovat myös pikavipit, joiden avulla on mahdollista lainata kymmeniä tuhansia euroja nopeasti ilman vakuuksia, mutta korot ovat hyvin korkeat. Hiljattaiseen tutkimukseen vastanneista lähes kaikki kertoivat, että he eivät tienneet riittävästi pikavipin ehdoista ja arvioivat väärin kykynsä maksaa laina takaisin. Korkeiden korkojen takia lainan todellinen määrä voi jopa kolminkertaistua. Vuonna 2023 voimaan tuli korkokatto, joka asetti kulutusluottojen korot 15 prosenttiin. Kuitenkin tämän päälle voidaan vielä periä muita maksuja sekä yleistä viitekorkoa, mutta lainan korko ei silti saisi nousta yli 20 %:iin. Tässä merkittävä toimija ovat suuret perintäyhtiöt, jotka ostavat pikavipin saatavat ja karhuavat niitä asiakkailta ja tekevät tällä uhkapelillä satumaisia voittoja. Myymällä saatavat myös pikavippifirmat rikastuvat entisestään. Pikavippejä tutkinut Lakitoimisto Takaisinperintä on erikoistunut korkosaatavien takaisinperintään, ja se on voittanutkin 99 % jutuistaan, sillä perintätoimistot karhuavat korkosaatavia niin usein EU:n kulutusluottojen korkokaton vastaisesti.
Tutkimuksen mukaan pikavipeistä velkaantuneet ovat usein työssäkäyviä ihmisiä, joiden keskitulot ovat noin 2700 euroa kuukaudessa (mikä OECD-määritelmän mukaan osuu keskituloisten joukkoon Suomessa). Noin puolet heistä on naisia, ja merkittävä osa on perheenäitejä. Pikavippejä otetaan perustarpeisiin, kuten asumiseen (47 %), terveyskuluihin (17 %) ja ruokaan (43 %). Tämän lisäksi pikavippejä käytetään esimerkiksi yllättäviin kotitalouden huoltokustannuksiin (48 %). 77 % tutkimukseen vastanneista oli ottanut pikavippejä aiempien velkojen pois maksamiseksi. Joissain tapauksissa pikavipeillä on rahoitettu addiktioita tai esimerkiksi ulkomaanmatkoja, mutta nämä ovat vähemmistössä. Tutkimukseen vastanneet kertoivat ylivelkaantumiseen vaikuttaneiksi tekijöiksi mm. terveysongelmat, eron, peliaddiktion ja työttömyyden.
Luottojen helpossa saatavuudessa on osaltaan kyse kulutuksen keinotekoisesta ylläpitämisestä, jolla perintäyhtiöt ja muut finanssipääoman edustajat tekevät vielä suuria voittoja. Tämä osoittaa imperialismin syklisen kriisin pahenemista ja tilannetta, jossa kuljetaan kohti kuilua. Joukkojen olosuhteet kurjistuvat jatkuvasti ja yhä laajemmat kerrokset rapautuvat. Epätoivo näkyy velkaantuneisuuden kasvussa.