56 miljoonan asukkaan Keniassa Itä-Afrikassa on vuoden alusta nähty luokkataistelun kiivasta kehitystä, jota erilaiset vallankumoukselliset mediat ovat seuranneet. Julkaisemme koosteen aiheesta.
Kenian Marxilaisen Kommunistisen Puolueen (CPMK) pääsihteeri siepattiin helmikuussa 2026 kahden siviiliasuisen henkilön toimesta, jotka eivät esittäneet pidätysmääräystä tai poliisin virkamerkkiä. Red Heraldin raportin mukaan pääsihteeri Booker Ngesa Omole vangittiin, häntä kidutettiin, ja hänet pahoinpideltiin lähes kuolemaan saakka. Häneltä myös evättiin vankeudessa pääsy asianmukaisiin terveyspalveluihin. Häntä syytettiin poliisin virkavallan vastustamisesta, laittomasta aseenkannosta ja huumausainerikoksista. Omole on jyrkästi kiistänyt kaikki nämä syyteet. CPMK on kirjoittanut julkilausumassaan, että Omolella on virallinen aseenkantolupa, ja hän vastusti poliisia vain siksi, että poliisi kidnappasi hänet siviilipukuisena, eli käytännössä tuntemattomat ihmiset käyttivät häneen väkivaltaa. CPMK kirjoittaa myös, että yritys yhdistää Omole huumekartelleihin on puhdasta poliittista teatteria.
Omole vapautettiin vankeudesta maaliskuussa 1,4 miljoonan Kenian šillingin suuruista takuusummaa vastaan . CPMK kirjoittaa takuusummasta sen olevan: ”ei oikeutta, vaan rangaistus köyhyydestä.” Red Heraldin raportin mukaan Omolen pidätys on osoitettu täysin perusteettomaksi monen eri tahon osalta.


Maaliskuussa CPMK:n kaadereita vangittiin myös muualla Keniassa. Julius Kamau, Collins Otieno ja Mulinge Mutet pidätettiin Nairobissa ja heitä pidettiin kiinniotettuina putkassa ilman oikeudellista perustaa. Kaaderit olivat Nairobin hallintovirastossa esittämässä vaatimusta laittomia murhia ja rikollisten käyttämistä poliittisissa tilaisuuksissa vastaan pidätyksen tapahtuessa. CPMK on tuominnut vangitsemiset kommunismia vastaan käytävänä hyökkäyksenä. Kaikki kolme kaaderia on sittemmin vapautettu.
Kenian poliisin väkivalta sekä CPMK:ta kohtaan että joukkoja kohtaan on laajasti tunnistettua. Red Heraldin keräämien tietojen mukaan poliisien toteuttamat murhat ovat nousseet 20 prosenttia vuodesta 2024 vuoteen 2025. Näissä murhissa pääasiallinen toimintatapa oli ampuminen. Tästä huolimatta tämä ei ole estänyt luokkataistelun kärjistymistä Keniassa, eivätkä joukot pelkää poliisin aseita.
Huhtikuussa Laikipian Yliopiston opiskelijat tukkivat Nyahururu-Nakuru valtatien vaatien oikeutta kuolleelle opiskelijatoverilleen. Tämä mielenilmaus kohtasi vakavaa repressiota poliisilta. Opiskelijat vaativat yliopistoa ottamaan vastuuta opiskelijatoverinsa kuolemasta, sillä tämä oli menehtynyt onnettomuudessa yliopiston järjestämällä vaellusretkellä, joka olisi voitu estää riittävän nopealla pelastustoimen saapumisella. Yliopisto oli väittänyt että he tekivät kaiken tarvittavan, mutta opiskelijat eivät nielleet tätä, ja tuomitsivat opiskelijatoverinsa kuoleman murhana.
Opiskelijoita ammuttiin mielenosoituksessa kovilla panoksilla poliisin toimesta, jonka porvarillinen media oli kääntänyt ”vain kyynelkaasuksi ja kumiluodeiksi.” Tässä poliisin hyökkäyksessä yksi opiskelija kuoli ja ainakin kuusi muuta loukkaantui. Tästä huolimatta opiskelijat kävivät voimakkaaseen taisteluun poliisia vastaan ja ainakin 16 poliisia loukkaantui yhteenotossa.
Toukokuussa Keniassa järjestettiin niin kutsuttu ”Africa Forward Summit” jonka vetäjinä olivat Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Kenian presidentti William Ruto. Erilaiset edistykselliset järjestöt järjestivät tälle huippukokoukselle oman vastineensa: ”Pan-Africanism Summit Against Imperialism” (PASAI). Tämän seurauksena luokkataistelu leimahti ilmiliekkeihin ranskalaisen imperialismin ja Kenian kansan välillä.
Nairobissa viisi opiskelija pidätettiin heidän vastustaessaan Africa Forward huippukokousta Nairobin yliopistolla. Tämän lisäksi 5 kansainvälistä delegaattia ja 9 Kenialaista aktivistia pidätettiin mielenosoituksessa, jota poliisi provosoi ja koetti estää kulkemasta.
Pidätykset ovat herättäneet laajaa vastustusta kansainvälisesti ja kansainvälisten delegaattien vapauttamiseksi sekä CPMK:n tueksi on järjestetty mielenosoituksia eri maissa, esimerkiksi Etelä-Koreassa:
sekä Ranskassa. Myös PLDP (Per la Democrazia Popolare Collective) Italiasta on julkaissut julkilausuman solidaarisuudessa kenialaisille pidätetyille aktivisteille.

Toukokuun 18. päivänä Keniassa järjestyi taisteleva yleislakko, joka vastusti bensan hinnan nousua. Bensan hinta Keniassa on noussut kahdessa kuukaudessa ensin 24.2 % ja tämän jälkeen 23.5 %. Yleislakossa Kenian pääkaupungin Nairobin teitä tukittiin ja Mombasassa, Kenian tärkeimmässä satamakaupungissa lakkoilijat pysäyttivät tavaraliikenteen. Myös muissa kaupungeissa joukot ovat vyöryneet kaduille osoittaakseen Kenian valtiolle että he seisovat urhoollisesti tavoitteidensa takana eivätkä peräänny repressiosta huolimatta. Lakkoilijoiden ja poliisien yhteenotossa on Red Heraldin tietojen mukaan kuollut ainakin kaksi siviiliä.
Haastatteluja CPMK:n kanssa
Norjalainen Tjen Folket Media on julkaissut haastatteluja, joita medialle kirjoittaja oli kerännyt osallistuessaan PASAI:hin Keniassa toukokuun 11.-12. päivinä.
Haastattelussa Toveri LM:n (joka on CPMK:n jäsen) hän esittää, että CPMK työskentelee järjestääkseen köyhät talonpojat taistelemaan maan jakamisen puolesta. Hän esittää, että Kenia on puolifeodaalinen maa, jossa maakysymys ei ole ratkaistu, ja 20-30 suurta sukua omistaa suurimman osan maasta. Näistä suvuista voimakkaimpia ovat Kenyatta, Moi sekä Ruto -suvut, joista kaikista on noussut presidenttejä. Toveri LM kertoo, että esimerkiksi nykyinen presidentti Ruto käyttää poliittista voimaa ryöstääkseen lisää maata itselleen ja rikkaille maanomistajille.
Suurin osa Kenian maasta ei ole hyötykäytössä, ja koska rikkaat maanomistajat omistavat kyseiset maa-alueet, on Keniaan muodostunut suuri joukko maattomia talonpoikia vailla töitä ja elinkeinoa. Kenia tuottaa vuosittain suuren määrän pellavaa, teetä ja mineraaleja, mutta nämä kaikki talouden osa-alat ovat imperialistien ja heidän monopoliensa hallinnassa. Tämän lisäksi Kenian valtio käyttää uskontoa taannuttamaan kansan taistelutahtoa. Toveri LM kertoo, että heidän työnsä on saada kansa taistelemaan omien intressiensä puolesta, kohti uusdemokraattista vallankumousta.
CPMK:n työn onnistumisen hedelmiä voidaan nähdä esimerkiksi pääsihteeri Omolen vangitsemisen aikoihin, jolloin CPMK:n johtamat talonpojat nousivat osoittamaan mieltään Omolen vapauttamisen puolesta.
Haastattelun voi lukea kokonaisuudessaan englanniksi Red Heraldin sivuilta.
Tjen Folket Media on saanut haltuunsa myös toisen haastattelun, jossa haastateltavana on Toveri Kainia, joka on toiminut tehdastyöläisten järjestäytymisen parissa.
Haastattelussa Toveri Kainia kertoo, että imperialistien rakentaessa teitä ja muita projekteja Kenian maaperällä, kenialaiset palkataan tekemään vain kaikkein raskaimmat ja vaativimmat työt, keskijohto ja johto ovat imperialistisista maista tulleita työntekijöitä. Tämä tilanne on ajanut monet korkeakoulutetut Kenialaiset työttömyyteen, kuten myös Toveri Kainian.
Toveri Kainia kertoo, että CPMK on järjestänyt joukkoja tehdaskaupungissa eteläisessä Keniassa. Hän kertoo, että Keniassa on muodostettu vientivetoinen talous, jossa suuria monopoleja voidaan perustaa niin kutsutuille ”erikoisalueille”, jolloin niiden ei tarvitse maksaa veroja Kenian valtiolle. Tämä on johtanut siihen, että tehdaskaupunkien kehitys on takapajuista, kaupungeissa ei ole päällystettyjä teitä, eikä puhdasta vettä. Tämän lisäksi työläisille maksetaan riittämätöntä palkkaa, ja koronkiskureita ja pikavippi -kapitalisteja löytyy jokaisesta tehdaskaupungista, saman aikaan kun tehtaiden tuottamat tavarat, kuten Toveri Kainian esimerkissä vaatteet, viedään imperialistisiin maihin myytäväksi kalliilla.
Toveri Kainia kertoo, että järjestäytyminen tällaisissa kaupungeissa on vaikeaa, sillä työläiset ovat skeptisiä enne kuin heidän luottamuksensa saavuttaa. Hän sanoo, että Kenian konteksti on äärimmäisen korruptoituneen kapitalismin konteksti, jonka seurauksena joukot ovat pettyneet opportunisteihin, poliitikkoihin ja viranomaisiin. Tästä huolimatta CPMK on onnistunut saavuttamaan joukkojen luottamuksen.
Myös tämän haastattelun voi lukea kokonaisuudessaan englanniksi Red Heraldin sivuilta.