Vaikutelmia G7 huippukokousta vastustaneesta mobilisaatiosta

Julkaisemme epävirallisen käännöksen Red Heraldin artikkelista koskien G7 huippukokousta vastustanutta Anti-Imperialistisen Liiton blokkia.

Genevessä 14.6 järjestettiin tärkeä tapahtuma kansainväliselle anti-imperialistiselle liikkeelle kun 20 000 ihmistä ottivat Geneven kadut haltuunsa marssien rosvoavia, rikollisia ja murhanhimoisia imperialistien juonia vastaan, joita G7 huippukokouksessa punottiin seuraavana päivänä Geneven järven toisella puolella Evianissa. Marssijoiden seassa oli mukana erilaisia delegaatioita kansainvälisestä Anti-Imperialistisesta Liitosta.

Mielenosoitusta edeltäen tärkeä osa Anti-Imperialistisen Liiton kontingenttia joutui osaksi tarkkaa ja laitonta poliisin kontrollia, jossa imperialismin vartijat rikkoivat niiden omia lakeja takavarikoiden banderolleja ja laillisia lehtiä turhassa yrityksessä tukahduttaa vallankumouksellisen propagandan levittämisen mielenosoituksessa, mutta tästä huolimatta AIL:n banderollit antoivat valokeilan maailman kansojen oikeutetuille taisteluille, kuten Intian vallankumoukselle – ja kaatuneelle sankarille toveri Basavarajille – ja samalla osoittivat tukeaan kansan vastarinnalle Palestiinassa, Libanonissa ja Iranissa.

Mielenosoituksen järjesti No G7 -koalitio, ja sen reitti oli Geneven kaupungin keskustan läpi, alkaen Parc Mon Reposista Geneven järven rannalta. Mielenosoituksessa oli kolme blokkia – Yksi anti-imperialistinen, yksi anti-fasistinen ja yksi feministinen blokki – yhdistäen eri taisteluita yhdeksi voimakkaaksi mobilisaatioksi ja vieden kaduille kansan vakaumuksellisen taistelun imperialistisia kriminaaleja vastaan.

Vastakkainasetteluilta ei vältytty kun mielenosoitus näytti sen inhon huippukokousta vastaan. Ilotulitteita ammuttiin, ja poliisia vastaan hyökättiin katukivillä, pulloilla sekä muilla irtonaisilla tavaroilla joita kaduilta löytyi, ja aseena käytettiin myös aitaa. Poliisia vastaan hyökättiin koko mielenosoituksen ajan. Yleisesti, kaikkea mitä voitiin käyttää vastustamaan imperialismin sortavia voimia vastaan, käytettiin.

Konfrontaatiossa Yhdistyneiden Kansakuntien Kansainvälisen Telekommunikaation Liiton (ITU) päämajan ulkopuolella – taistelu yltyi kun mielenosoittajat hyökkäsivät tämän imperialistisen instituution päämajan kimppuun, rikkoen ikkunoita, ovia sekä turvakameroita.

Koko mielenosoituksen aikana anti-imperialistiset toverit osoittivat vahvaa proletaarisen internationalismin henkeä julistaen kansansotien perintöä ja merkitystä sekä suurella omistautumisella kohottivat korkealle Sankarillisuuden 40. vuosipäivän, 19. kesäkuuta 1986, jonka maailman maolaiset ovat perustaneet vallankumouksellisten poliittisten vankien ja sotavankien kansainväliseksi päiväksi. Toverit kunnioittivat melkein 300 Perun vallankumouksen kaatunutta sankaria, jotka taistelivat vuosia sitten, antaen henkensä 19. kesäkuuta 1986 Luriganchon, El Frontónin ja Callaon loistavissa vallihaudoissa taistelussaan Perun vallankumouksen voitosta osana taistelua kohti maailmanlaajuista kommunismia. Toverit ottivat myös lujan kannan tervehtien Intialaisten maolaisten loisteliasta ja rikkoutumatonta taistelua, joille lähetettiin punainen tervehdys, kunnioittaen eritoten pääsihteeriä toveri Basavarajia, joka antoi elämänsä kansansodan jatkumikseksi vastustaen kapitulaation ja petturuuden kaikkia muotoja.

Tämä mielenosoitus oli tärkeä merkki siitä, mikä saattaa olla ja mikä todennäköisesti tulee olemaan tämän tyyppisten imperialististen huippukokouksien vastustamisen paluu Euroopassa osana uutta voimakasta anti-imperialistisen liikkeen aaltoa, jota voidaan havaita joka puolella maailmaa. Tässä taistelussa vasta perustettu Anti-Imperialistinen Liitto oli avainasemassa, yhdistäen yhtäjaksoisen anti-imperialistisen linjan laajojen liikkeiden joukossa, toteuttaen tällä tavoin ensimmäisen voimakkaan aktionsa juhlien perustamistaan.