Huolimatta siitä, että Suomen hallitseva kapitalistiluokka puhuu “tasa-arvosta” ja “pohjoismaisesta demokratiasta”, naisiin kohdistuva väkivalta ja naissurmat ovat kapitalistisessa Suomessa jatkuva ongelma.
Naisten Linja on todennut, että “Suomi on EU:n turvattomin maa naisille”, “Suomessa naisista yli puolet (57%) on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua”. Naisten Linja jatkaa: “väkivalta on sukupuolistunutta (…) Naisten kokemassa väkivallassa tekijä on useimmiten nykyinen tai ex-kumppani”. Miehiin kohdistuvassa väkivallassa taas kyse on yleensä julkisella paikalla tapahtuneesta tappelusta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan parisuhdesurmien naisuhrien määrä on kasvussa ja parisuhdesurmista 92% kohdistuu naisiin. “Väkilukuun suhteutettuna parisuhdeväkivaltaan kuolleiden määrä on Suomessa yhä suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.”
Suomessa murhattiin viime vuonna 20 naista, lähes aina lähisuhteessa olleen henkilön toimesta. Eeva-lehden tekemän seurannan mukaan tänä vuonna tilanne on yhtä huono ja naisia surmattu jo yhtä monta. Viimeksi marraskuun 9. päivä Turussa surmattiin keski-ikäinen nainen samassa rakennuksessa asuvan miehen toimesta. Vain 8 päivää aikaisemmin Jyväskylässä 20-vuotias nainen surmattiin asunnossaan hänen tuntemansa miehen toimesta, jonka kanssa hän oli viettänyt aikaa. 3. syyskuuta nuori tyttö löytyi kuolleena rappukäytävästä Vantaalla. 29. elokuuta taas nainen lyötyi surmattuna kerrostaloasunnosta, jossa oli syttynyt tulipalo. Tekijäksi epäilty mies oli ollut uhrin kanssa seurustelusuhteessa. Poliisi epäilee miehen sytyttäneen tulipalon tahallaan. Koska edellä mainittujen juttujen tutkinta on vielä kesken, poliisi ei ole kertonut tarkempia tietoja.
Useissa viimeaikaisissa tapauksissa yhdistävänä tekijänä ovat uhrin ja tekijän läheinen suhde sekä toisaalta päihteet. Päihdeongelmien lisääntyminen osana imperialistisen yhteiskunnan rappiota raai’istaa väkivaltaa naisia kohtaan osaltaan ja näkyy myös naissurmissa. Toisaalta on huomattava, että useat “lievemmät” tapaukset, vuosikausien piina, väkivalta ja kontrollointi parisuhteessa eivät näy otsikoissa samalla tavalla, mutta on silti hyvin yleistä.
Tapausten samankaltaisuus kertoo systeemisestä ongelmasta, eli naisten patriarkaalisesta sorrosta, joka on väistämätön osa kapitalismia. Porvarillisen feminismin vaatimat pienet uudistukset kapitalismiin, kuten poliisin määrärahojen lisääminen sekä “väkivaltaa ennaltaehkäisevän työn” rahoittaminen eivät pysty ratkaisemaan ongelmaa, vaan ainoa ratkaisu on se, että naiset järjestäytyvät vallankumoukselliseen liikkeeseen, taisteluun kapitalismin ja patriarkaatin murskaamiseksi.