Naton 75. vuoden huippukokous pidettiin Washingtonissa Yhdysvalloissa viime viikolla. Kokouksessa esille nousivat erityisesti Venäjä, tuki Ukrainalle, Kiina sekä asevarustelun kiihdyttäminen. Suomalainen imperialismi on pääosin pitänyt huippukokousta sen kannalta menestyksenä. Erityisesti se on iloinnut siitä, että julkilausumassa Venäjää vastaan otettiin tiukka kanta, siinä on luvattu ”integroida” Suomi yhdessä Ruotsin kanssa täysimääräisesti osaksi Natoa ja mainittu Naton läsnäolon kasvattaminen Suomessa. Siinä on myös maininta ”hybridioperaatioista” ja ”välineellistetystä maahanmuutosta”. Lisäksi Suomi pääsi osaksi haluamaansa jäänmurtajayhteistyötä, mikä auttaa sitä vahvistamaan meriteollisuuttaan ja edistämään pyrkimyksiään Jäämerellä.
Vaikka eri imperialistivallat ja näiden lakeijat ovat kukin tahollaan korostaneet eri asioita huippukokouksen anneista kukin intressiensä mukaan, sen sisältö kuitenkin vastaa etupäässä jenkki-imperialismin intressejä. Pääaiheeksi nousikin kysymys venäläisestä imperialismista, ja kautta julkilausuman nähdään, että ristiriidat imperialistien välillä jatkavat kärjistymistään ja ne valmistautuvat enenevissä määrin näiden ristiriitojen kärjistymiseen maailmansodaksi. Ne eivät kuitenkaan ole vielä valmiita sen aloittamiseen, mikä käy selkeästi ilmi myös Naton julkilausumasta, missä on tarkoin esimerkiksi painotettu, että Nato ei ole sodan osapuoli Ukrainassa.
Venäjä on edelleen merkittävin uhka Yhdysvaltain hegemonialle
Naton huippukokouksen julkilausuma vahvistaa jälleen sen, että Yhdysvallat on maailman ainoa hegemoninen supervalta, Venäjä on ydinasesupervalta ja tämän lisäksi on muita toisarvoisia imperialistivaltoja. Vaikka porvarillisessa mediassa on nostettu esiin julkilausuman aiempaa jyrkemmät kannat Kiinaa vastaan, siinä määritellään kuitenkin selkeästi, että Venäjä on Natolle kaikkein merkittävin ja suorin uhka, ja tämä on keskeistä julkilausumassa: tuki Ukrainalle ja asevarustelun kiihdyttäminen kaikki yhtäältä palvelevat valmistautumista suoraan sotilaalliseen yhteenottoon imperialistien välillä ja toisaalta venäläisen imperialismin heikentämistä sen aseman ydinasesupervaltana tuhoamiseksi.
Julkilausumassa on määritelty: ”Venäjä pyrkii rekonfiguroimaan (muuttamaan, suom. huom.) euroatlanttisen turvallisuusarkkitehtuurin perustavanlaatuisesti. Venäjän kaikille alueille ulottuva uhka NATO:lle säilyy pitkällä aikavälillä.” Tämä julkilausuman kirjaus tarkoittaa, että venäläinen ydinasesupervalta on edelleen pääuhka jenkki-imperialismin hegemonialle. Yhdysvallat on Natossa hallitseva imperialisti, ja Nato on sille hyvin keskeinen väline sen hegemonian ylläpitämiseksi. Se on perustettu alunperin vuonna 1949 vastustamaan sosialistista leiriä. Se lujittui ”kylmän sodan” aikana kamppailussa sosiali-imperialistista Neuvostoliittoa vastaan, ja myös 1990-luvulta alkaen se on näytellyt keskeistä roolia Yhdysvaltojen sotilaallisen aseman lujittamiseksi entisissä sosiali-imperialistisen Neuvostoliiton puolisiirtomaissa ja näiden maiden kaappaamiseksi sosiali-imperialismin perilliseltä, venäläiseltä imperialismilta.
Yhdysvallat on 1990-luvun jälkeen kaapannut useita entisiä sosiali-imperialistisen Neuvostoliiton puolisiirtomaita Venäjältä, ja Yhdysvallat pyrkii jatkuvasti murentamaan sen asemaa siellä, missä se pitää vielä jalansijaa. Samalla, kun julkilausuma tuomitsee Venäjän sotatoimet Ukrainassa, se vaatii sitä myös vetämään joukkonsa pois Georgiasta ja Moldovan Transnistriasta, ja se tuomitsee myös esimerkiksi Valko-Venäjän toimet sotatoimien Ukrainassa tukemiseksi. Se myös vahvistaa sitoutuneisuutensa toimintaan Länsi-Balkanilla esimerkiksi Kosovoon sijoitettujen KFOR-joukkojen kautta, sekä ”turvallisuuden ja vakauden” turvaamiseksi Mustanmeren alueella.
Ukraina ja sille luvattu tuki on suuressa roolissa julkilausumassa. Tätä korostaa se, että hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on Venäjän, Yhdysvaltain pääkilpailijan, suurin suora sota tällä hetkellä. Huippukokouksessa hyväksyttiin uusi tukipaketti Ukrainalle, joka esimerkiksi lupaa Ukrainalle F-16 -hävittäjiä ja Patriot -ilmantorjuntajärjestelmän. Julkilausumassa sanotaan Ukrainan täysimääräisen ”euroatlanttisen integraation” olevan ”peruuttamaton” ja Ukrainan tulevaisuuden sanotaan olevan Natossa, ja luvataan, että sille voidaan tarjota jäsenyyttä, kun se täyttää ehdot. Vielä sitä ei kuitenkaan haluta jäseneksi. Nato perustaa NSATU (NATO Security Assistance and Training for Ukraine) -ohjelman, jonka tarkoituksena on antaa Ukrainalle sotilaskoulutusta ja sotatarvikkeita. Julkilausuma kuitenkin korostaa, että tämä ei tee Natosta sodan osapuolta.
Ukrainan kansa taistelee urheasti miehittäjää vastaan, vuodattaa kallisarvoista vertaan ja tekee suuria uhrauksia, mutta Zelenskyin petturihallitus tekee pilkkaa näistä uhrauksista nojautumalla imperialisteihin ja myymällä maansa heille. ”Läntiset” imperialistit jenkki-imperialismin johdolla eivät ole vielä valmiita käymään suoraan sotilaalliseen taisteluun venäläistä imperialismia vastaan, vaan niitä palvelee tällä hetkellä eniten venäläisen imperialismin sotilaallisen voiman heikentäminen Ukrainassa ukrainalaisten kustannuksella, sekä sodan käyttäminen omien yhteiskuntiensa militarisoimiseen, aseteollisuuden kehittämiseen ja kaluston uusimiseen.
Julkilausuma vahvistaa patoamispolitiikan Kiinaa vastaan
Julkilausuma ottaa aikaisempaa jyrkemmän kannan Kiinaa vastaan, mutta toisaalta siitä käy selväksi, että Kiina on Venäjään verrattuna toissijainen vastustaja: Kiinan sanotaan edustavan järjestelmällistä uhkaa euroatlanttiselle turvallisuudelle, mutta sen ei määritellä pyrkivän muuttamaan asetelmia toisin kuin Venäjän. Julkilausumassa tuomitaan Kiinan Venäjän kanssa käymä kauppa ja sitä kutsutaan Ukrainan sodan ”ratkaisevaksi mahdollistajaksi”. Kiinan venäjänkauppa onkin auttanut Venäjän taloutta, kun kauppa Eurooppaan on vähentynyt. Toisaalta ei ole olemassa mitään Kiina-Venäjä-leiriä, vaan nämä valtiot kilpailevat puolisiirtomaista esimerkiksi Keski- ja Länsi-Aasiassa sekä Afrikassa. Kiinalainen sosiali-imperialismi myös elättelee toiveita asemansa vahvistamisesta ja supervallaksi kohoamisesta, mikä tarkoittaa, että se haluaa myös heikentää venäläistä imperialismia. Edelleen se on kuitenkin suhteellisen heikko erityisesti sotilaallisesti verrattuna venäläiseen imperialismiin ja jenkki-imperialismiin.
Julkilausumassa Kiinaa kutsutaan toimimaan ”vastuullisemmin” suhteessa Venäjään. Kiina pyrkii hyväksikäyttämään Ukrainan sodasta johtuvaa kansainvälistä tilannetta edistääkseen omia supervaltahaaveitaan erityisesti Venäjän kustannuksella, mikä määrittää myös sen vehkeilyä suhteessa Venäjään. Yhdysvallat vaatimuksellaan ”vastuullisuudesta” haluaa viestiä, että se ei hyväksy kiinalaisen sosiali-imperialismin vehkeilyä venäläisen imperialismin kanssa. Toisaalta sen täytyy välttää antagonisoimasta Kiinaa liikaa yhtäältä välttääkseen sen liittoutumista vahvemmin venäläisen imperialismin kanssa ja toisaalta siksi, että se on tärkeä kauppakumppani. Tämä on osa Yhdysvaltain patoamispolitiikkaa Kiinaa vastaan.
Samalla kun Nato, etupäässä jenkki-imperialismi, ottaa jyrkemmän kannan Kiinaa vastaan, se haluaa tiivistää ”kumppanuuksiaan” Aasiassa etupäässä venäläisen imperialismin saartamiseksi ja kiinalaisen sosiali-imperialismin patoamiseksi. Tämä näkyi esimerkiksi Japanin ja Australian sekä Uuden-Seelannin ja Etelä-Korean läsnäololla huippukokouksessa sekä ”Indopasifisen alueen” (Intian valtameren ja Tyynen valtameren alueen) tärkeyden mainitsemisessa julkilausumassa. Nato julistaakin siis erilaisia projekteja, joiden tarkoituksena on lisätä näiden maiden yhteistoimintaa esimerkiksi teknologian, kyberturvallisuuden ja Ukrainan tukemisen saralla. Myös venäläinen media nosti tämän esille käsitellessään huippukokousta. Kiina, jota vastaan tämä ”kumppanuuksien” syventäminen on ennen kaikkea suunnattu, tuomitsi lausunnot jyrkästi ja syytti Natoa epävakauden lietsomisesta Aasian-Tyynenmeren alueella.
Unkari – vastarannan kiiski?
Unkaria ja Turkkia on väitetty vastaanharojiksi Natossa. Unkarin Orbán vieraili hiljattain Moskovassa ”rauhanmissiolla”, vierailtuaan hiljattain Kiovassa samoin puhumassa rauhasta. Nato-huippukokouksen yhteydessä hän vieraili puolestaan Trumpin, istuvan presidentti Bidenin kilpailijan, luona. Julkilausumasta Unkarin ulkoministeri kommentoi, että Natosta ei saisi tulla ”anti-Kiina-blokkia”. Presidentti Stubb sanoi medialle, että Unkari rikkoi yhtenäisyyden Ukrainasta, koska se ei suostu tukemaan Ukrainaa, ja yleisesti suomalaisessa mediassa Unkaria on pidetty ongelmana, koska sitä pidetään ”venäjämielisenä”. Kuitenkin Unkari on hyväksynyt julkilausuman, jossa Venäjä määritellään Naton suoraksi viholliseksi, sen pääasialliseksi viholliseksi. Tämä kertookin siitä, että Unkarilla on rooli imperialistien diplomatian edistäjänä, sillä ”läntiset” imperialistit eivät halua pitää avoimia suhteita venäläiseen imperialismiin. Sitä paitsi, Unkarin ulkoministeri Szijjártó nosti esille, että Venäjän ja Yhdysvaltain välinen kauppa on kasvanut 50 % edellisestä kuusta. Olemme aiemmin myös kääntäneet Red Heraldin artikkelin, jossa paljastetaan imperialistien pakotteiden todellinen luonne. Unkari itse on saksalaisten autoteollisuuden monopolien alihankkija, jolle siis kauppa Kiinan kanssa on tärkeää, mikä näkyy myös lausunnossa ”anti-Kiina-blokkia” vastaan sekä Naton ja Japanin ja Etelä-Korean välisten suhteiden ylistämisenä.
Stubbin mukaan vain yksi maa rikkoi yksimielisyyden Ukrainan tukemisesta. Vaikka tämä onkin yksinkertaistava tapa esittää asia, Ukrainasta Naton jäsenet ovatkin huomattavasti yksimielisempiä kuin esimerkiksi Palestiinan kysymyksessä. Julkilausumassa ei ole lainkaan mainintaa Palestiinasta, vaikka epäilemättä kyseessä on hyvin tärkeä kysymys imperialisteille. Tämä ei suinkaan johdu siitä, että Palestiina ei kuulu euroatlanttiseen alueeseen, sillä mainitaanhan julkilausumassa kuitenkin Iran tai Pohjois-Koreakin. Sen sijaan kyse on siitä, että Israel on jenkki-imperialismin lakeija, kun taas nämä ovat venäläisen imperialismin puolisiirtomaita. Se, että Palestiinaa ei mainita lainkaan, kuvastaa myös sitä, että Naton sisällä esiintyy ristiriitoja. On imperialistisia maita, kuten Espanja ja Norja, jotka haluavat esiintyä Palestiinan ystävinä, sekä sorrettuja maita, kuten Turkki, joka myöskin esittää itsensä mielellään Palestiinan tukijana. Tämä on tietenkin täysin valheellista. Turkki jatkaa edelleen kauppaa Israelin kanssa, ja pyrkii tukahduttamaan toimittajia ja aktivisteja, jotka paljastavat tämän; Norja ja Espanja ovat molemmat ”tunnustaneet Palestiinan” eli Abbasin petturihallinnon; norjalaiset valtiolliset asemonopolit hyötyvät kansanmurhasta Gazassa, ja Espanjassa poliisi on hyökännyt opiskelijoiden Palestiina-protesteja vastaan. Samalla esimerkiksi Yhdysvallat, Saksa ja Unkari ottavat hyvin voimakkaan ja avoimen kannan Israelin puolesta.
Imperialistit kiihdyttävät asevarustelua
Julkilausumassa korostettiin Naton ”pelotteen” kasvattamista ja asemenojen sekä asetuotannon kasvattamista. Koska imperialistit nojaavat sotilaallisessa toiminnassaan aseisiin, ei ihmisiin, ja ne eivät kaihda kansanmurhaa, ne korostavatkin ydinaseita. Samalla, kun julkilausumassa tuomitaan venäläisen imperialismin toimet sosiali-imperialistiselta Neuvostoliitolta perimänsä ydinasearsenaalin kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi ”holtittomana”, selittää se, että ydinaseet (eli ”ydinasepelote”) ovat Naton ”pelotteen” kulmakivi ja ylläpitävät rauhaa ja torjuvat aggressiota, ja julkilausumassa sanotaan suoraan, että Nato tekee töitä ydinasearsenaalinsa uudistamiseksi.
Myös suomalaisen imperialismin sotilaallisen kyvyn perustana ovat aseet. Suomalainen imperialismi ylpeilee sillä, että se on ”kärkikastia” Natossa, mitä tulee sotilasmenoihin. Monet Nato-maat ovat kasvattaneet asemenojaan nopeasti viime vuodesta, ja Suomi on seitsemäntenä Naton 32 jäsenvaltiosta. Suomessa myös lähes puolet puolustusbudjetista on käytetty uusiin asehankintoihin, ja kalustehankinnoissa Suomi onkin neljännellä sijalla Puolan, Unkarin ja Albanian jälkeen. Toisaalta juuri nämä nostavat Suomen puolustusmenoja, ja tavoitteessa pysymiseksi tarvitaan jatkuvuutta. Samalla taloudellinen kasvu on heikkoa, mikä uhkaa varustautumista. Naton julkilausumassa onkin sanottu, että monessa tapauksessa 2% BKT:sta sotilasmenoihin ei tule riittämään ”haasteellisemmassa turvallisuusympäristössä”. Imperialistit tarvitsevatkin siis yhä kiivaampaa militarisaatiota.
Asevarustelun kiihtyminen näkyy erityisesti itäisen Euroopan sorretuissa kansakunnissa, joita ”läntiset” imperialistit aseistavat kiireesti, toisaalta turvatakseen jalansijansa näissä sorretuissa kansakunnissa ja toisaalta valmistautuakseen suoraan yhteenottoon venäläisen imperialismin kanssa, käyttääkseen sorrettuja kansakuntia tykinruokana, mikä on imperialismin loismaisuutta kuten Lenin on todennut. Näiden lakeijahallinnot puhuvatkin kovasti asemenojen kasvattamisen puolesta. Viron Kaja Kallas esimerkiksi vaati, että kaikkien Naton jäsenmaiden tulisi nostaa asemenojaan 2,5-3 % BKT:sta.
Varustautuminen suoraan sotilaalliseen yhteenottoon jenkki-imperialismin kanssa näkyy myös keskipitkän kantaman ohjusjärjestelmien sijoittamisena Saksaan. Näillä ohjuksilla pystyttäisiin iskemään syvälle euroopanpuoleiselle Venäjälle. Venäjä onkin tuominnut tämän toimen jyrkästi. Saksan liittokansleri Olaf Scholz piti päätöstä erinomaisena. Samalla hänen lausunnoistaan kävi myös ilmi, että saksalainen imperialismi elättelee toiveita roolinsa vahvistamisesta. Scholz korosti Naton ”eurooppalaisen pilarin” vahvistamista hänen johdollaan ja vaati, että taakka esimerkiksi Ukrainan tukemisesta jaetaan tasaisemmin. Sen mediassa on myös esimerkiksi esitetty, että Yhdysvallat esiintyi höperön Bidenin johdolla heikosti, ja Ranska, Italia ja Espanjakin tarjoavat lähinnä menneiden päivien glooriaa.
Lopuksi
Ainoan hegemonisen supervallan ja muiden imperialistivaltojen tilaa kuvaa hyvin jenkki-imperialismin pään Joe Bidenin sekoilu huippukokouksen tiedotustilaisuudessa. Hän esitteli Zelenskyin yleisölle presidentti Putinina, ja myöhemmin kutsui varapresidenttiään Kamala Harrisia ”varapresidentti Trumpiksi”. Vaikka Bidenillä on selvästi terveysongelmia, kaikki huippukokouksen valtioiden edustajat pyrkivät peittelemään asiaa. Esimerkiksi presidentti Stubb väitti medialle, että Bidenin terveydentila oli hyvä, ja samoin monet muut valtioiden johtavat väittivät Bidenin suoriutuvan kokouksen isännöinnistä ilman ongelmia. Tämä kuvastaa sitä, kuinka ne kaikki ovat matkalla kohti väistämätöntä tuhoaan ja pyrkivät kaikin keinoin esittämään itsensä vakaampina kuin ovatkaan.
Imperialistit punovat yhä uusia juonia jakaakseen ryöstösaaliin eli sorretut kansakunnat. Ne aseistautuvat kiihtyvässä määrin käydäkseen taisteluun toisiaan vastaan, ja pääasiassa torjuakseen kaikkialla maailmassa nousevan vallankumouksen. Naton julkilausuma heijastaa erityisesti jenkki-imperialismin intressejä ja sitä, kuinka haastavassa tilanteessa se on joutuessaan levittämään voimansa laajalle ympäri maailman puolustaakseen toisaalta hegemoniaansa muilta imperialisteilta, myös liittolaisiltaan, ja toisaalta sortaakseen kaikkialla maailmassa sitä vastaan nousevia kansoja.
