Julkaisemme epävirallisen käännöksen A Nova Democracian artikkelista.
Brasilialainen Kommunistinen Puolue ja PCBR1 sanovat, etteivät ne liity tapaukseen: ”Se on joku muu puolue”.
Vastaanotimme tiedon Folha de Londrinan [paikallinen sanomalehti] työntekijältä Instagramin kautta, että Brasilian Kommunistisen Puolueen – P.C.B.:n allekirjoittama lentolehtinen, joka paljasti vaalifarssin ja vanhan demokratian poliittisen hallinnon, löydettiin markkinoilla tapahtuneen pommin räjähdyksen jälkeen Paranán länsiosassa. Henkilö, joka raportoi tapahtuneesta ja lähetti tiedon AND:n toimituskunnalle oli Bruno Souza, tuon lehden toimittaja, ja hän teki sen ennen tämän artikkelin [Folha de Londrinan artikkelin] julkaisemista.
Toimittajan mukaan mies jätti esineen markkinoille ja minuutteja myöhemmin tämä esine räjähti. Tämän kovaäänisen ilmoituksen jälkeen lentolehtinen löydettiin paikalta. ”Se oli hyvin kova pamaus, olin kaukana ja kuulin sen. Ihmiset luulivat, että johtui sähköstä. Luin kirjeen, ja siinä sanottiin, että älä äänestä”, vanhempi nainen kertoi toimittajalle, joka myös raportoi, että kukaan ei loukkaantunut. Bonde-nettisivu uutisoi myös, että markkinat järjestettiin Londrinan keskustassa, São Paolo-kadulla.
Kuvassa, jonka toimittaja otti, näkyy lentolehtinen, joka on otsikoitu ”Vaalit, ei! Vallankumous kyllä!” ja suuremmalla tekstillä on kirjoitettu tunnus ”Älkää äänestäkö!”. Ensimmäinen kappale, joka näkyy kuvassa, sanoo: ”Järjestelmässä, jossa elämme, vaaleihin osallistuminen, sen tai tuon puolueen äänestäminen, sen tai tuon ehdokkaan puolesta äänestäminen, tarkoittaa sitä, että annamme hyväksyntämme kaikelle sille kuvottavalle mädännäisyydelle, mitä virallinen politiikka on. Tässä järjestelmässä äänestäminen tarkoittaa riistävien luokkien ja niiden vanhan valtion tukemista, joka on sortanut ja pitänyt kansan köyhyydessä vuosisatoja, ojentaen rikkautemme ja maamme vieraille valloille. Äänestäminen tarkoittaa sitä, että hyväksyy tämän häpeällisen vallitsevan tilanteen, joka todellisuudessa on porvariston ja suurmaanomistajien, imperialismin, pääasiassa jenkki-imperialismin (pohjoisamerikkalaisen imperialismin) palvelijoiden, diktatuuria.”
Muissa katkelmissa, jotka voitte lukea Folha de Londrinan Instagramissa julkaistulta videolta, sanotaan:
”Vaalifarssi on teatteria, jonka useat ehdokkaat, latifundion, porvariston ja imperialismin palvelijat, järjestävät joka toinen vuosi, näytellen olevansa toistensa verivihollisia, mutta kun heidät valitaan, he ovat täysin toistensa kaltaisia, eroten vain ulkokuoreltaan. Vaali vaalilta tämä farssi näyttää yhä enemmän vaalisirkukselta, joka heijastaa vanhan valtion instituutioiden täydellistä lahoamista ja niiden poliittisen ja moraalisen kriisin saavuttamaa pohjakosketusta ja tämän vaalijärjestelmän rappiota. Vaalikampanjoinnin romahdus São Paulon kaupungissa on paljastava muotokuva tästä vaalifarssista koko maassa. Kameroiden edessä on tuoli, syyttelevät sormet ja huutamista, niiden takana sikolättiparlamentin käytävät, käsi selän takana, joka antaa ja ottaa ja vehkeilee kansaa ja kansakuntaa vastaan. Tässä vaalifarssissa, pikkuruinen vähemmistö, joka ei ota osaa näihin juoniin, on moraalisuuden savuverhona ja auttaa legitimoimaan kaikkea tätä saastaa demokratiana.” ”Tällainen rappio johtaa siihen, että ihmiset, jotka yhä äänestävät eivät enää odota yhtään mitään keltään poliitikolta ja hyväksyvät jokaisen vähäisenkin tarjouksen, joka tarjoaa heille välitöntä hyötyä, tai siihen, että he äänestävät kaikkein kummallisinta ehdokasta protestina tai käyvät kauppaa parhaasta tarjouksesta. Tämä tarkoittaa, että poliitikot, haluten esittää olevansa ”aidompia”, tekevät farssista aina vain naurettavamman, syventäen moraalisen rappion kierrettä. Totuus on, että niin hienostelijat, lehdistömonopolien suosikit, kuin klovnitkin – pyydämme anteeksi ammattiklovneilta – eivät ole kiinnostuneita muuttamaan mitään, vielä vähemmän vaalien kautta. On tarpeen boikotoida tätä kauhuesitystä.”
Se päättää: ”Ei anneta itsemme tulla höynäytetyiksi, Brasilia on jo käynyt läpi kaikki nämä puolueet, jotka ovat jo niin kuluneita kansan jatkuvasta huijaamisesta, että ne ovat vaihtaneet nimensä (MDB, PSDB, PT, PSB, PDT, PC do B, União Brasil, PSD , PSL jne.) eikä mikään ole muuttunut. Nämä poliitikot eivät voi toteuttaa edes vaaleista toiseen demagogisesti lupaamiaan muutoksia. He eivät voi tehdä todellisia ja tarpeellisia muutoksia. Näitä ei voida tehdä tässä farssimaisessa ja korruptoituneessa vaalijärjestelmässä, joka on tehty tämän vallitsevan riiston ja korruption järjestelmän säilyttämiseksi muuttumattomana. Demokratian ongelma on todellisuudessa se, että todellisen demokraattisen tasavallan pystyttämistä ei ratkaistu koskaan Brasiliassa. Paikalliset riistävät hallitsevat luokat ja niiden imperialistiset herrat pelkäävät todellisen demokratian olemassaoloa, sillä se tarkoittaisi niiden vallan ja riiston loppua. Kuitenkin, kun luokkaristiriidat ja kansan pyrkimykset demokratiaa kohti ovat suuria, he pyrkivät luovimaan tilanteessa altistamalla kansan ja maan tämän vanhan demokratian irvikuvalle likaisine vaaleineen. Kansan täytyy ottaa valta toteuttaakseen yleisen ja täydellisen muutoksen!” ”Vallankumous alkaa agraarivallankumouksesta latifundion tuhoamiseksi, antaen maata köyhille maattomille talonpojille tai niille, joilla on vähän maata, pyyhkien pois puolifeodaaliset suhteet, jotka ovat painaneet talonpoikaistoa vuosisatoja ja hidastaneet kansan ja kansakunnan yleistä edistystä.” ”Vain vallankumouksellisella poliittisella taistelulla vallan puolesta riistetyt ja sorretut luokat voivat toteuttaa pyrkimyksensä vapauteen, demokratiaan ja edistykseen. Vallankumouksen tekemiseksi kansan täytyy rakentaa sen kolme instrumenttia: vallankumouksellinen puolue, kansanarmeija ja vallankumouksellinen yhteisrintama. Kaikkein olennaisinta on sen vallankumouksellisen luokkapuolueen, aidon ja todellisen kommunistisen puolueen, olemassaolo.”
Lentolehtisestä voidaan myös lukea tunnukset ”Lula: porvariston ja suurmaanomistajien sankari!” ja ”Eläköön kansansota!”.
Omituinen aloite
Toimittaja Bruno Souza, jopa ennen, kuin hän julkaisi asiasta artikkelin, lähetti toimituksellemme omituisen kysymyksen:
”Hei, hyvää iltaa. Olen Bruno Souza, Folha de Londrinasta. Tiedättekö mitään pommista, joka räjähti eilen markkinoilla?”
Saman aloitteen ja lähestymistavan ottivat Brasilialainen Kommunistinen Puolue ja PCBR, jotka kertoivat, etteivät tiedä, kuka lentolehtisen on kirjoittanut ja sanoivat, että sen allekirjoittanut nimi kuuluu toiselle puolueelle. Se, miksi kysymys osoitettiin toimituksellemme Rio de Janeirossa, kiinnitti tiimimme huomion. Alustamme, joka on viime vuosina kärsinyt oikeudellisesta vainosta ja joka, erityisesti viiden viime vuoden aikana, on ollut bolsonaristisen ja sionistisen äärioikeiston sabotaasien ja valvonnan kohde siitä syystä, että se on pysynyt lujana puolustaessaan talonpoikaistaistelua maaseudulla ja kansan taistelua yleisesti kaupungeissa; kun saamme tällaisen kysymyksen, voimme vain pohtia: onko kyseessä provokaatio? Haluavatko he skuupin vai mitä? Miksi he eivät kysy Gazeta do Povolta, kilpailijaltaan, tai Globolta, Estadãolta, lyhyesti sanottuna, CIA:lta tai Mossadilta, löytääkseen tämän tapauksen tekijän tämän hutkivan journalismin sijaan. Kuten kansan sanonta menee: Älkää yrittäkö mitään! Tämä on Palestiina!
1Revisionistisia puolueita, suom. huom.
