Eurovaalisirkus huipentuu varsinaiseen vaalipäivään sunnuntaina. Yleisesti Euroopan parlamentin vaaleissa äänestysaktiivisuus on hyvin alhaista. Näissä vaaleissa korostuu jälleen, että kansaa yritetään pelotella vaaliuurnille äärioikeiston peikolla monissa maissa, niin myös Suomessa, erityisesti opportunistien toimesta. Kuitenkin vaaleissa on kyse porvarillisten puolueiden keskinäisestä näytöksestä, jolla ei ole mitään todellista vaikutusta ”Euroopan suuntaan”. EU on imperialistien liittouma saksalaisen imperialismin hegemonian alla, ja se palvelee ensisijaisesti suurimpien imperialistien, etupäässä siis saksalaisten, monopolien etuja. Todellisuudessa kyse on siis joukkojen huijaamisesta äänestämään ja taantumuksellistumiskehityksen edistämisestä porvarillisen ”demokratian” puolustamisen nimissä, joka pohjimmiltaan tarkoittaa porvariston diktatuurin suojaamista ja vallankumousta vastaan hyökkäämistä.
SDP:n Lindtman ja Kokoomuksen Orpo väittelevät tentistä toiseen siitä, voiko Italian pääministeri Melonin kanssa tehdä yhteistyötä, johdatellen ajatukset Suomen eduskuntavaaleja edeltäneeseen keskusteluun hallitusyhteistyöstä, vaikka Euroopan parlamentissa ei olekaan hallitus-oppositio-asetelmaa ja liittoumat päätösten läpisaamiseksi rakennetaan päätös kerrallaan. Helsingin Sanomatkin kommentoi, että ”puolueilta on puuttunut mielikuvitus ja jaksaminen keksiä omia EU-poliittisia avauksia”, mistä syystä ne keskustelevat mieluiten Melonista. HS toki esittää, että olisi olemassa joitakin ”omia EU-poliittisia avauksia”, jos puolueet vain viitsisivät, vaikka todellisuudessa EU on imperialistien liittouma ja sen sisäisessä elämässä on kyse siis imperialistien välisestä vehkeilystä ja taistelusta. Samalla opportunistit ovat pettäneet kansan niin monta kertaa, että ne joutuvat turvautumaan ”äärioikeistolla” pelotteluun mobilisoidakseen kansaa äänestämään.
”Äärioikeiston vastustaminen” on suuri teema myös muissa Euroopan maissa. Saksassa nähtiin keväällä suuria mielenosoituksia ”demokratian” ja ”moninaisuuden” puolustamiseksi Vaihtoehto Saksalle (AfD)-puoluetta vastaan. AfD oli jo pitkään nauttinut noin 20% kannatusta, samalla, kun erityisesti hallitusta johtavien sosiaalidemokraattien kannatus oli laskussa. Vedoten kansan vaistonvaraiseen anti-fasismiin ja anti-rasismiin, ne pyrkivät pönkittämään valtaansa ja edistämään taantumuksellistumiskehitystä salakavalasti ”demokratian” puolustamisen nimissä. Samalla Saksan hallitus kaikessa hiljaisuudessa esimerkiksi ajoi läpi lain, joka helpottaa pakkopalautuksia ja poliisi pahoinpiteli mielivaltaisesti esimerkiksi Palestiinalle tukeaan osoittavia mielenosoittajia.
Europarlamentin ryhmät ”Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä” (S&D), ”Renew Europe”, ”Vihreät / Euroopan vapaa allianssi” ja ”Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto” julkaisivat yhteisjulkilausuman, jossa ne puolustavat ”demokratiaa”, ja väittävät, että ns. ”äärioikeisto” uhkaa demokratiaa ja on tuomassa takaisin ”Euroopan historian synkimmät hetket” viitaten erityisesti natsi-Saksaan. Julkilausumassa julistetaan, että nämä ryhmät eivät ikinä tule tekemään yhteistyötä äärioikeiston tai muiden radikaalien puolueiden kanssa millään tasolla, ja että ne puolustavat ”demokratiaa” ja ”ihmisoikeuksia”. Julkilausuma myös vahvistaa taantumuksellisuutensa todeten, että ”Euroopan Unioni on aina vastustanut lujasti ekstremismin uhkaa, tuli se poliittisen spektrin miltä puolelta vain.” Tässä julkilausumassa myös todetaan, että Euroopan Unioni on ”meidän yhteinen projektimme”, aivan, kuin sen sisällä ei olisi imperialistisia ja sorrettuja maita, sortajia ja sorrettuja, tai kuin se ei olisi etupäässä saksalaisen imperialismin dominoima imperialistien liittouma, joka ei ole yhtenäinen blokki vaan jonka sisällä imperialistien välillä on ristiriitoja.
Nämä puolueet pyrkivät maalaamaan ”äärioikeistosta” peikon, vaikka ne itse ovat hirviöitä. Hiljattain hyväksytty EU:n siirtolaissopimus oli erityisesti S&D:n, Renew Europen ja EPP:n kannattama. Tämä sopimus ”laillistaa” siirtolaisten, jopa lasten, kohtelemisen kuin rikollisina, legitimoi EU:n Välimerellä suorittamaa joukkomurhaa ja lietsoo shovinismia sorrettuja kansakuntia kohtaan, sekä rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Nämä vielä kyynisesti ilakoivat sillä, että siirtolaissopimus vastaa maahanmuuttokysymyksiin tavalla, jolla on mahdollista padota ”äärioikeiston” nousua. Siirtolaissopimus on myös esimerkki siitä, miten ns. ”äärioikeisto” myös palvelee taantumuksellistumiskehitystä. Monet ns. ”perinteiset” porvarilliset puolueet ottavat yhä taantumuksellisempia ja shovinistisempia kantoja, kun ne on ensin esitelty ”äärioikeistopuolueen” toimesta.
EU on imperialistien liittouma ja sorron väline, joka palvelee erityisesti Euroopan voimakkaimpia imperialisteja. Suhteellisen pienenä ja heikkona imperialistina suomalainen imperialismi pyrkii hyötymään siitä. EU:n luonne ei muutu vaalien kautta, ja se voi imperialistien välineenä muuttua aina vain taantumuksellisemmaksi, kuten näemme esimerkiksi militarisaation kiihtymisestä EU:ssa, jonka myös kaikki porvarilliset puolueet hyväksyvät. Kaikki puolueet, jotka toimivat EU:ssa tai osallistuvat sen vaaleihin, haluavat edistää sorrettujen kansakuntien ryöstämistä EU:n kautta. Vetoamalla ”äärioikeistoon”, opportunistit yrittävät kalastella ääniä ja huijata kansaa äänestämään sortojärjestelmän vaaleissa.
